Hyvät talousuutiset eivät yksin riitä Suomen kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen, arvioitiin eilen Teollisuuden palkansaajien talousseminaarissa.
Suomen taloudessa on merkkejä talouskasvun piristymisestä. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia.
– Neljä asiaa tukee positiivisia vientinäkymiä: heikentynyt euro, kilpailijamaita hitaammin kasvaneet työvoimakustannukset, maailmantalouden piristyminen ja teollisuuden luottamus, tiivistää projektitutkija Sakari Lähdemäki.
Paras keino turvata viennin kasvu ja työllisyys on tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan tuottaa vientiin mahdollisimman monimutkaisia tuotteita. Automaation kasvu valmistuksessa lisää tuotteiden monimutkaisuutta ja turvaa työllisyyttä.
– Mitä monimutkaisempaa tuotanto on, sitä vaikeampi sitä on levittää matalan kustannustason maihin, Lehto sanoo.
Työllisyyden kasvua on rajoittanut Suomessa erityisesti t&k-rahoituksen raju lasku vuoden 2008 romahduksen jälkeen. Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri Ismo Kokko vaatii rahoituksen kasvattamista ja valtiovallan koordinoiman älyteollisuuden kansallisen strategiaohjelman tekemistä.
Julkisia menoja ei kuitenkaan lähivuosina lisätä. Suomen julkinen talous on yhä alijäämäinen. Kestävyysvaje on noin kolme prosenttia bkt:sta.
Puolueeton Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi, että hallituksen asteittain kiristävä finanssipolitiikka vuoteen 2020 asti on järkevä pitkän aikavälin toimi. Se turvaa samalla pitkän aikavälin kestävyyttä kun turvaa lyhyen aikavälin talouskasvua.
– Jos halutaan pitää kiinni tavoitteista, ainoa riittävä vaihtoehto on sopeuttaa julkista taloutta. Jos haluttaisiin muilla keinoilla, tarvittaisiin neljän prosentin talouskasvua tai 100 000 työnpaikkaa, sanoo arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Olli Koski arvioi, että Suomen talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat työpaikkojen lisääminen muun muassa palkkamaltin ja aktivoivan työttömyysturvan avulla.
13.3. korjattu: Ismo Kokko ei ole puheenjohtaja vaan pääsihteeri
