Usein ajatellaan, että nopeasti muuttuvassa työelämässä pärjätäkseen ihmisen on osattava rakentaa ja hallita työelämäänsä. Tulisi tehdä viisaita valintoja ja ketteriä siirtymiä sen mukaan, minkälaiselle osaamiselle kulloinkin on kysyntää työmarkkinoilla. Ihmisiä on pyritty kannustamaan tähän myös politiikan avulla, kuten 2018 lanseeratulla työttömien aktiivimallilla.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa pohditaan ihmisen mahdollisuuksia tehdä työuraansa koskevia valintoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin etenkin työuran ja terveyden välisiä yhteyksiä.
– Terveys on yksi niistä tekijöistä, joihin voimme vaikuttaa rajallisesti mutta jolla on huomattava merkitys työurien muodostumiseen, toteaa tutkija Anu Järvensivu kasvatustieteiden laitokselta.
– Työuria ei niinkään pysty rakentamaan, vaan ne ovat monien tekijöiden summa.
Urapolut osoittautuivat tutkimuksessa moninaisiksi. Suunnitelmallisuus on vähäistä ja sattumuksien vaikutukset suuria. Järvensivun ja Tampereen yliopiston tutkijan Jutta Pulkin mukaan valinnan mahdollisuudet jäivät rajallisiksi, kun taas ihmistä ympäröivät tekijät ja niiden kytkökset vaikuttivat työuran suuntaan paljon. Vahvana tekijänä työn ja terveyden välissä vaikuttivat taloudelliset huolet. Ne saattoivat estää tai pakottaa valintoja toiveista ja haluista riippumatta.
Tutkimus haastaa ajattelua, joka korostaa ihmisen suunnitelmallisuutta ja rationaalisia valinnanmahdollisuuksia. Ihmisen valintojen lisäksi toiset ihmiset, monenlaiset tilanteesta riippuvat tekijät ja puhdas sattuma muokkaavat työuraa.
– Me ihmiset haluamme ajatella, että voimme itse suoraviivaisesti vaikuttaa omaan elämäämme, työhömme ja terveyteemme. Myös yhteiskuntajärjestys ja poliittinen päätöksenteko, kuten aktiivimalli, nojaavat tähän oletukseen. Tutkimuksemme valossa nämä oletukset ovat kuitenkin vahvasti todellisuutta yksinkertaistavia ja omiaan aiheuttamaan niihin perustuvien politiikkatoimien epäonnistumista, Järvensivu summaa.
Kuva: Lumini5/Mostphotos
