Lomautuksia on yrityksissä järjestetty ikään kuin varmuuden vuoksi ilman todellista tarvetta. Nyt yrityskentästä kuuluu myös vaatimuksia tehdä työmarkkinajärjestöjen keväällä sopimista lomautusaikoja koskevista tilapäisistä joustoista pysyviä.
– Sanotaan, että tilaisuus tekee varkaan. Ikävä kyllä näyttää siltä, että koronavirusta käytetään keppihevosena muuttaa sopimuksia ja sopimusjärjestelmää ikään kuin ohimennen, Salo sanoo.
Kun koronavirusepidemia maaliskuussa rantautui Suomeen, maassa haluttiin varmistaa yritysten toimintakyky ja kansalaisten toimeentulo. Lainsäädäntöön sovittiin kolmikantaisesti väliaikaisia muutoksia muun muassa yhteistoimintaneuvotteluiden keston ja lomautusten ilmoitusajan lyhentämiseen sekä helpotuksia työttömyysturvaan.
Samalla yhteiskunta päätti satojen miljoonien eurojen tukipaketeista yrityksille. Yhteinen tavoite oli pitää yritykset pystyssä ja turvata mahdollisimman moni työpaikka akuutissa kriisissä.
Salon mukaan näyttää siltä, että osassa yrityksissä houkutus käyttää tilannetta hyväkseen on käynyt liian suureksi: lomautuksia pannaan toimeen olemattomin perustein ilman varsinaista tarvetta.
– Insinööriliittoon on kantautunut kentältä viestiä, että lomautuksia on tehty ’varmuuden vuoksi’ ilman taloudellista perustetta. Henkilöstölle on jopa sanottu suoraan, että säästöjä tehdään yrityksen voittotavoitteeseen pääsemiseksi, Salo kertoo.
Koronakriisi on iskenyt maan talouteen nopeasti; talous on kääntynyt laskuun, ja valtio velkaantuu miljardeilla euroilla tämän vuoden aikana. Salon mukaan tämän kaiken maksaminen takaisin vaatii talouden normalisoimista ja uuden kasvun luomista.
Hänen mielestään henkilökunnan määrän vähentäminen vailla todellista tarvetta on yrityksiltä lyhytnäköistä toimintaa. Lomautettujen ja irtisanottujen ostovoiman menetykset näkyvät kotimaan kulutuksessa, mikä syventää ja pidentää taantumaa.
– Pahimmassa tapauksessa työnsä säilyttäneet eivät kestä henkilökunnan supistusten aiheuttamaa työtahdin kovenemista, mikä heijastuu sairauspoissaoloihin, jopa työkyvyttömyyseläkkeiden määrään. Kurjistumisen kierre on sysätty alkuun, Salo sanoo.
Salo painottaa, että kestävää talouden kasvua on mahdotonta hakea vähentämällä henkilöstöä ilman todellista tarvetta. Rekyyli iskee takaisin ennemmin tai myöhemmin.
– Kyllä se voi vähän aikaa lämmittää, mutta hetken päästä on entistä kylmempi, hän jatkaa.
Salon mukaan tällä on vaikutusta myös ilmapiiriin. Työmarkkinajärjestöt kykenivät sopimaan tilanteen vaatimista muutoksista nopealla aikavälillä. Tulevaisuudessa se voi olla hankalampaa.
– Ainakin Insinööriliiton on tulevaisuudessa vaikea olla kannattamassa vastaavia joustoja, jos pöydän toisella puolella oma pesä ei ole kunnossa. Tämän kaltaisissa talkoissa ei saisi olla vapaamatkustajia, Salo painottaa.