Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) eilen julkaistu tiekartta viitoittaa Insinööriliiton mielestä Suomen tietä oikeaan suuntaan. Tavoitteen saavuttaminen kaipaa kuitenkin lisää vauhtia ja selkeitä rahoitusratkaisuja.
Suomen tavoite nostaa TKI-investoinnit neljään prosenttiin on Insinööriliiton mielestä minimitavoite. Tähän työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja- kulttuuriministeriön yhteistyössä laatima tiekartta tähtää. Työssä on kuultu laajasti myös muita ministeriöitä ja TKI-toiminnan sidosryhmiä.
– Tiekartan strategiset kehittämiskokonaisuudet – osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori – ovat keskeisiä toimia vähintään 4 prosentin tavoitteen saavuttamisessa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tiivistäminen on avainasemassa, sillä ilman toista ei toinenkaan pärjää, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.
Salo pitää tiekartan hyvänä puolena uuden kumppanuusmallin luomista. Tämä vahvistaa ja vauhdittaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Salo kuitenkin muistuttaa ammattikorkeakoulujen roolista TKI-toiminnassa.
– Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta pohjautuu soveltavaan tutkimukseen ja erityisesti pk-yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kumppanuusmallissa ja innovaatiokeskittymien luomisessa ei kannata jättää huomiotta ammattikorkeakoulujen roolia ja yhteistyön vahvistamista alueen elinkeinoelämän kanssa.
Valtiolta tarvitaan rahoitusta
Suurin puute tiekartassa on Salon mukaan selkeiden rahoitusratkaisujen uupuminen.
– Ilman ratkaisuja rahoitukseen ei tavoitetta saavuteta. Tavoitteen toteutuminen vaatii valtiolta rahoitusta ja yrityksiltä rohkeutta investoida TKI-toimintaan. Tämä korostuu erityisesti, kun talouskasvua täytyy luoda koronaepidemian jälkeisessä ajassa, Salo painottaa.
Panostus osaamiseen saa Salolta kiitosta. Hän muistuttaa, että vain korkea osaaminen luo innovaatioita.
– Oppimaan opitaan jo varhaisina vuosina, ja uteliaisuus uusille asioille pitää pyrkiä säilyttämään läpi elämän. Tiekartassa mainittu tiedekasvatus on tärkeä tulevaisuuspanostus. Satsaamalla esimerkiksi matemaattiseen ja luonnontieteelliseen osaamiseen luodaan tulevaisuuden innovoijia – ei vain insinöörialoilla, vaan kaikkialla, Salo toteaa.
