Pohjoismainen insinöörijärjestö ANE haluaa lisätä kiertotalousosaamista Pohjoismaissa. Keinoja selvitti tilauksesta kotimainen kiertotalouteen erikoistunut konsulttitoimisto Ethica.
Liiketoimintamallien muuttaminen lineaarisesta tuotannosta luonnonvaroja kierrättävään malliin vaatii innovaatioita ennen kaikkea stem- eli teknillistieteellisillä aloilla. Insinöörien valmiudet ovat Pohjoismaissa silti vielä puutteellisia.
Siksi valtion tulee lisätä koulutusmäärärahoja, ja korkeakoulujen pitää sitoa kiertotalous kaikkiin tutkintoihin. Korkeakoulututkinnot keskittyvät yleensä syvällisesti kapeaan erikoisalaan, mutta rinnalle tulee liittää monitieteistä yleisosaamista.
Työnantajille lankeaa vastuu työntekijöiden osaamisen päivittämisestä työn ohessa. Työelämässä jo olevat työntekijät tarvitsevat joustavia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
Yhteistyötä ja tki-toimintaa elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välillä tarvitaan nykyistä enemmän. Maapallon kestokyvyn turvaaminen vaatii yhteiskunnilta nopeaa siirtymistä kiertotalouteen. Jopa 80 prosenttia tuotteiden elinkaarivaikutuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa ja vaikuttaa vuosikymmeniä suunnittelun jälkeen.
Euroopan komissio esitteli viime vuonna kiertotalousohjelman, joka sisältää ekologisen suunnittelun direktiivin. Tämä on yksi väline, jolla EU:sta on tarkoitus tulla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Monella maalla on kansalliset ohjelmat, jotka ovat unionin tavoitteita tiukempia ja yksityiskohtaisempia.
Kiertotaloudella tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jolla vähennetään jätettä ja saasteita materiaalien, tuotteiden ja järjestelmien kehittämisellä. Samat tuotteet ja materiaalit pidetään käytössä alkuperäisen käytön jälkeenkin uusilla liiketoimintamalleilla.
Kuva: Michael Former /Mostphotos
