Palkansaajien tutkimuslaitos PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna; samalla sopimus voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa.
Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Suurimmat kielteiset riskit liittyvät kansainväliseen talouteen kuten neuvotteluihin Ison-Britannian eroamisesta EU:sta ja Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen. Molemmilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia Suomenkin kansantalouteen.
On kuitenkin todennäköisempää, että Suomi pääsee ennustettua parempaan talouskehitykseen, jos kansainväliset raaka-ainemarkkinat elpyvät selvästi nykyisestä. Tämä loisi vientitilauksia Suomen teollisuudelle.
Samaan suuntaan vaikuttaa, jos Nokian matkapuhelintoimintojen alasajon ja Venäjälle suuntautuvan viennin romahduksen aikaansaamista ongelmista päästään eroon.
Vienti kaipaa vahvistusta
Suomen talousongelmien ratkaisu edellyttää käsillä olevan tuotantorakenteiden muutoksen suuntaamista niin, että vientiyritykset ja korkean teknologian yritykset vahvistuvat. Tarvetta korostaa yritysten juuttuminen hitaaseen kasvuun useilla meille perinteisillä toimialoilla.
Talouspolitiikan tasolla suuntaus edellyttää aiempaa selvempää panostusta koulutukseen, tutkimuksen ja innovaatiotoimintaan. Muutaman viime vuoden aikana kuitenkin opetus- ja korkeakoulumenot ovat juuttuneet paikoilleen ja julkista tukea yritysten t&k-toiminnalle on leikattu runsaasti.
Suomen tuonti kasvaa vientiä nopeammin vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna vienti piristyy selvästi ja kasvaa jo 3,3 prosentin vauhtia. Kasvua vauhdittaa muun muassa kilpailukykysopimuksen aikaansaama ja sitä edeltänyt teollisuuden työvoimakustannusten aleneminen suhteessa kilpailijamaiden tasoon.
Rakennusinvestoinnit kasvussa
Myös investointien kasvu – tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia – tukee kokonaistuotannon kasvua. Voimakkaimmin lisääntyvät asuinrakennusinvestoinnit, erityisesti kerrostalorakentaminen. Muut talonrakennusinvestoinnit sekä maa- ja vesirakentaminen kasvavat myös reippaasti.
Korkea kuluttajaluottamus ennakoi alhaista säästämisastetta; ensi vuonna veronkevennykset lisäävät kilpailukykysopimuksen mukaisten tulonsiirtojen pienentämää yksityistä kulutusta.
Viime vuoden lievä deflaatio vaihtuu ensi vuonna jo yhden prosentin korkuiseen inflaatioon, joka leikkaa ostovoimaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna prosentin.
Työllisten määrä lisääntyy
Työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin puoli prosenttiyksikköä 8,9 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 8,7 prosenttiin. Vastaavasti työllisten määrä kasvaa 9 000:lla ja 10 000:lla.
Kilpailukykysopimuksen johdosta palkkojen nousu jää ensi vuonna liukumien varaan; ansiotason nousu hidastuu tämän vuoden 1,2 prosentista yhteen prosenttiin.
Valtiontalouden rahoitusasema heikkenee hieman ensi vuonna. Kuntatalouden alijäämä pysyy entisellään, mutta sosiaaliturvarahastojen ylijäämän sulaminen jatkuu ja painuu ensi vuonna jo 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämän seurauksena koko julkisen talouden alijäämän tämänvuotinen supistuminen kääntyy ensi vuonna lieväksi nousuksi.
