Suomessa tehdään maailmanluokan patentteja ja innovaatioita. Ne syntyvät usein teknisistä ratkaisuista. Tekniset innovaatiot vaativat menestyäkseen kuitenkin myös käyttäjät huomioivaa luovaa suunnittelua.
– Luovat alat on nähtävä keskeisenä ja vahvistuvana kilpailuetuna Suomelle, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Anna Valtonen.
Vastakkainasettelu kovien vientialojen ja luovan työn alojen välillä on vanhanaikainen. Luovan alan panos korostuu tulevaisuudessa, kun vienti perustuu yhä enemmän palveluihin eikä pelkkiin materiaaleihin ja lopputuotteisiin.
– Tekoälyn ja robotisaation kehittyessä yhä useammilla aloilla edellytetään luovuuteen, empatiaan, eläytymiseen ja toiminnan muotoiluun liittyvää osaamista, Valtonen sanoo.
Kansainvälisen vertailun kärkimaissa, kuten Ruotsissa, luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on karannut selvästi Suomen ohi. Business Finland kehittää rahoitusmalleja, joilla suomalaisten innovaatioiden kehittäminen syntyy vastedes entistä monialaisemmalla yhteistyöllä.
– Me tarvitsemme vahvoja ja monialaisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat mahdollisuuden eri toimialojen kohtaamiselle ja aloja uudistavalle yhteistyölle.
Monialaisen yhteistyön kehittämisen keinot ovat aiheena Suomi-areenan paneelikeskustelussa ”Älykkäästä viisasta – Ihmiskeskeistä suunnittelua ja rakentamista”. Keskustelun järjestävät Insinööriliitto, Design Forum Finland ja Vahanen-yhtiöt. Paneeli pidetään Purje-lavalla tiistaina 16.7. klo 16–17.
Paneelin moderaattorina toimii MTV3:n toimittaja Jaakko Loikkanen. Aiheesta keskustelevat The Upright Project -yrityksen toimitusjohtaja Annu Nieminen, Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi, Business Finlandin digitalisaatiojohtaja Pekka Sivonen, Vahanen-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen ja Aalto-yliopiston vararehtori Anna Valtonen.
Kuva: HypnoCreative/Mostphotos
