Tuoreet tiedot eläkkeelle siirtymisestä yllättävät. Suomessa siirrytään eläkkeelle entistä myöhemmin. Pääasiallinen syy tähän on vuoden 2005 eläkeuudistus, jonka nojalla eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä, kirjoittaa työolojen tutkimuksesta Tilastokeskuksessa vastaava tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto Tieto&trendit-lehdessä.
Eläkekeskustelussa pitäydytään usein vain 25-vuotiaalle laskettuun eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen, koska siitä on laskettu yhteisesti sovittu tavoiteura. 25-vuotiaalle laskettu odote on Lehdon mukaan kuitenkin melko huono mittari, kun halutaan selvittää eläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia.
Työurien pidentämiseen tähtäävässä keskustelussa on usein korostettu työolojen parantamisen merkitystä. Työoloilla ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tekemistä hyvin nuorena alkaneissa työkyvyttömyystapauksissa, jotka 25-vuotiaalle lasketussa odotteessa ovat mukana.
Paljon parempi mittari työurien todellisen pidentymisen tarkasteluun on eläkeikää lähestyvien työllisyysaste. Sitä koskevat tiedot ovat tuoreita ja kansainvälisesti vertailukelpoisia. Ikääntyneiden työllisyysaste on kasvanut 1990-luvun lamasta lähtien lähes 30 prosenttiyksikköä.
Työttömyyseläkkeen poisto ei selitä työllisyyden kasvua
Eläkkeellesiirtymisen odotteen nopeaa kasvua on pyritty selittämään pitkälti työttömyyseläkkeen poistumisella. On esitetty, että aiemmin työttömyyseläkkeelle siirtyneet ovatkin pysyneet työvoimassa (lähinnä työttöminä) muutaman vuoden pidempään, jolloin eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt heidän kohdallaan.
Työttömyyseläkkeiden poistuminen ei Anna-Maija Lehdon mukaan kuitenkaan selitä ikääntyneiden, kuten 60–64-vuotiaiden, työllisyysasteen kasvua. Korkeintaan sillä on ollut vaikutusta työttömyysasteiden hienoiseen kasvuun. Sen sijaan työllisyysasteiden kasvu on selvä osoitus vuoden 2005 eläkeuudistuksen toimivuudesta, jonka nojalla eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä.
