Insinööri-lehti

Ammattikorkeakoulujen tki-rahoitus täysin riittämätön

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mielestä ammattikorkeakoulut jäivät taas kerran räikeästi paitsioon valtion vuoden 2019 budjettia laadittaessa.

Ammattikorkeakouluille kohdennettiin vain viiden miljoonan euron vuosittainen lisäys tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Tki-toimintaan panostaminen on oikein, mutta nyt tehdyt toimet ovat täysin riittämättömiä.

– Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnalla on valtava merkitys alueen elinkeinoelämälle. Tukemalla ammattikorkeakoulujen yritysten kanssa tekemää tki-toimintaa voidaan vauhdittaa uusien tuotteiden, liiketoiminnan ja työpaikkojen syntyä. Panostusten tulisi olla suuruusluokaltaan huomattavasti merkittävämpiä, Salo vaatii.

Samalla päätettiin kasvattaa Business Finlandin yrityslähtöisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan myöntövaltuuksia 69 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali tukea yrityksiä tki-toiminnassa, joka nyt on valjastettava käyttöön tämän rahoituksen avulla.

– Business Finlandin myöntövaltuuksien korottaminen on erittäin tervetullut toimenpide, varsinkin kun niitä on lähivuosina karsittu rankalla kädellä. Nyt on huolehdittava, että ammattikorkeakouluilla on aito mahdollisuus saada tätä rahoitusta yhdessä yritysten kanssa, Salo huomauttaa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on vähentynyt viidenneksellä vuoden 2012 jälkeen. Samalla ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen leikkauksilla ja entisen Tekesin rahoituksen karsimisella on ollut merkittäviä vaikutuksia ammattikorkeakoulujen tki-toimintaan.

– Ammattikorkeakoulujen rahoitusahdinkoon ei tullut kaivattua korjausliikettä hallituksen budjettiriihestä. Seuraavan hallituksen on korjattava ammattikorkeakoulujen perusrahoitus riittävälle tasolle, painottaa Salo.

Insinööriliiton mielestä työttömien lyhytkestoiseen tutkinnon osaan tähtäävään koulutukseen panostaminen oli oikea liike, mutta korkeakouluille osoitettu 10 miljoonaa euroa ei auta kuin alkuun. Osaajapula on monilla aloilla todellisuutta ja koulutuksella voidaan helpottaa osaavan työvoiman saamista yrityksiin.

Koulutustarjonnan kasvu halutaan hyödyntää nykyistä paremmin työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa.  

– Vaikka työttömyys on ollut laskussa, on meillä silti paljon työttömiä, jotka voimme saada takaisin työelämään päivittämällä heidän osaamisensa ajan tasalle. Rahoituksen täytyy olla sitä luokkaa, että kukaan ei joudu olemaan työtön osaamisvajeen takia. Omaehtoisen opiskelun ehtoja tulee tarkistaa ja varmistaa, että jokaista omaehtoiseen koulutukseen hakeutuvaa kohdellaan yhdenvertaisesti, Salo esittää.