Insinööriliiton vuoden 2018 työttömyyskysely osoittaa jälleen kerran ikääntymisen ja työttömyyden välisen kohtalonyhteyden. Riski joutua työttömäksi alkaa iän myötä kasvaa, ja usko omaan työllistymiseen heikkenee.
– Kyselyn perusteella työelämä koetaan syrjiväksi ja työntekijän ikä syyksi työllistymisen esteeksi niin vahvasti, että sitä ei voi ohittaa, Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa sanoo.
Insinööriliiton yhteistyössä IAET-kassan kanssa toteuttaman työttömyyskyselyn tavoitteena oli selvittää liiton työttömien jäsenten tilannetta, työttömyyteen liittyviä palveluja ja työllistymisvapaan käyttöä. Kohderyhmänä oli 8/2017–8/2018 välisenä aikana työttömyyskassasta päivärahaa vähintään kerran saaneet jäsenet.
Rajauksella otantaan kuului noin 2 500 jäsentä. Vastauksia saatiin yli 700, joten vastausprosentiksi tuli lähes 30 prosenttia. Yli puolet vastaajista oli vähintään 50-vuotiaita.
Jo työllistyneiden työttömyyden kesto oli keskimäärin kuusi kuukautta. Niillä vastaajilla, joiden työttömyys jatkui kyselyhetkellä, työttömyys oli kestänyt keskimäärin vuoden ja kolme kuukautta. Vähän yli puolella oli ollut myös muita työttömyysjaksoja, keskimäärin niitä oli kaksi.
– Työttömyyden aikana oli haettu keskimäärin 14 työpaikkaa. Eniten olivat työpaikkoja hakeneet 40–59-vuotiaat. Ryhmässä myös työttömyyden kesto oli pidempi kuin nuoremmilla, Larjomaa kertoo.
Kyselyssä näkyy, miten usko omaan työllistymiseen alkaa hiipua iän noustessa. Vastaushetkellä työttöminä olevista noin joka neljäs ei uskonut enää työllistyvänsä. Yli 59-vuotiaiden ryhmässä yli puolet ei uskonut enää löytävänsä töitä.
– Yleisimpinä syinä heikkoon näkymään vastaajat pitivät omaa ikäänsä ja osaamista vastaavien työpaikkojen puutetta. Vanhentunutta osaamista piti syynä noin joka viides vastaaja, Larjomaa sanoo.
Kyselyn perustella aktiivimallista ei ole tilanteen korjaajaksi: vastaajien kokemukset aktiivimallista olivat pääosin kielteisiä.
– Vastauksissa todettiin, että asiantuntijatyössä ei ole tarjolla lyhyitä työjaksoja. Vastausten perusteella tarjottu työvoimakoulutus tukee harvoin työllistymistä tai omaan tilanteeseen sopivaa koulutusta ei ole saatavilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aktiivimallin mukaisen toiminnan ei koettu auttaneen työn löytämisessä. Osalla se oli myös vaikeuttanut taloudellista tilannetta entisestään.
Larjomaan mukaan vain harva vastaajista näkee yrittäjyyden työllistymisen vaihtoehtona. Sen sijaan palkasta ollaan valmiita tinkimään työn löytämiseksi. Jos aktiivimallin anti jää kyselyssä laihaksi, työvoimahallinto on onnistunut työllistymissuunnitelmien tekemisessä.
– Myönteistä on, että henkilökohtaisen työllistymissuunnitelmien tekeminen on selvästi yleisempää kuin vuoden 2016 tutkimuksessa. Se oli nyt tehty useammalle kuin kolmelle neljästä. Moni vastaaja löysi työllistymissuunnitelman tekemättä jättämiselle usein myös syyn, kuten lähestyvän eläkeiän tai työkyvyttömyyden, Larjomaa sanoo.
