Insinööri-lehti talous

Aktiivimallin hyöty jäi epäselväksi

Työllisyys kasvoi työttömyysturvaa leikanneen aktiivimallin aikana, mutta se saattaa johtua mallin sijaan suhdanteesta.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi tänään tutkimuksen aktiivimallin vaikutuksista. Malli otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. Sen tavoitteena oli lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa.

Mallin voimaantulon jälkeen työttömän etuutta on alennettu, jos hän ei ole kolmen kuukauden aikana työskennellyt tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin.

Aktiivimalli leikkasi työttömyysetuutta ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen reilulta kolmannekselta työttömistä. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleista työttömyysetuutta pienennettiin yli puolelta. Työttömyysetuutta pienennettiin usein vanhimmilta työttömiltä ja erityisen usein työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta.

Mallin käyttöön oton jälkeen työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen kasvoi. Ansioturvan saajat osallistuivat mallin aikana entistä enemmän lyhyisiin aktiivimallin ehdot täyttäviin palveluihin.

Työttömyyden aikainen työskentely ja työttömyysturvalta poistuminen lisääntyivät aktiivimallin käyttöönoton jälkeen varsinkin ansioturvaa saaneiden joukossa.

Työllistymisen kasvussa on osittain kyse työllisyystilanteen paranemisen vaikutuksesta. Ilman sopivaa verrokkiryhmää suhdannetilanteen muutoksen vaikutusta on vaikea erottaa aktiivimallin vaikutuksesta.

Kokonaan työttömiä ansiosidonnaisen päivärahan saajia ja aktiivisuusvelvoitteesta vapautettuja lomautettuja vertailemalla saadaan vaikutuksista osviittaa. Laskelmat viittaavat siihen, että aktiivimalli on saattanut lisätä myös työttömyyden päättymisen todennäköisyyttä ansioturvan saajien joukossa.

Pitkäaikaiset vaikutukset työllisyyteen riippuvat siitä, edistääkö työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen työllistymistä. Tästä ei ole ainakaan vielä varmuutta.

Te-toimistoissa aktiivimallia ei pidetty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Vastaajien mielestä aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua. Mallia pidettiin eriarvioistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana.

Virkailijat katsoivat aktiivimallin kannustavan asiakkaan kannalta näennäiseen ja epätarkoituksenmukaiseen aktiivisuuteen.

Kuva: Janne Luotola