Akava pitää erittäin hyvänä, että uusien ylioppilaiden pääsyä korkeakouluihin yritetään nopeuttaa, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää toimenpideohjelmassaan korkeakoulujen valintakokeiden kehittämisestä. Nykyinen tilanne on kestämätön: esimerkiksi vuoden 2015 ylioppilaista jäi ylioppilaaksitulovuonna jatkokoulutuksen ulkopuolelle lähes 70 prosenttia.
Nuorten pääsyä korkeakouluun voidaan nopeuttaa monin korkeakoulujen toimenpitein. Kaikki niiden käytettävissä olevat keinot – kuten valintayhteistyö ja valintakokeiden kehittäminen – on hyödynnettävä.
– Toistaiseksi ensikertalaiskiintiöt näyttävät johtavan siihen, että opiskelupaikan vastaanottamista lykätään, jotta ainutlaatuista tilaisuutta kiintiöpaikkaan ei hukata. Jotta paikka uskalletaan ottaa vastaan, on lisättävä joustavia mahdollisuuksia siirtyä korkeakoulun sisällä aineesta toiseen. Uudistuksessa kuitenkin on muistettava tuoreiden ylioppilaiden ohella korkeakoulujonoon aiemmin joutuneet, huomauttaa asiantuntija Ida Mielityinen.
Ylioppilastutkintoa voidaan hyödyntää opiskelijavalinnoissa nykyistä paremmin. Tätä tavoitellessa ei kuitenkaan saa unohtaa, että ammattikorkeakoulut tarvitsevat ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneita ja heidän väyläänsä ei saa tukkia korkeakouluun. Akava pitää hyvänä tietoa siitä, että ministeri Grahn-Laasonen aikoo jatkotyönä asettaa erillisen työryhmän pohtimaan yliopistojen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kannalta.
– Myös ylioppilaskokeissa epäonnistuneiden on saatava osoittaa kyvykkyytensä ja halukkuutensa korkeakouluopintoihin. Soveltuvuuden mittaamistakaan ei sovi unohtaa, kaikille aloille kun eivät kaikki sovellu, Mielityinen painottaa.
Akava pitää välttämättömänä työryhmän ehdotusta, jonka mukaan ylioppilastutkintotodistukseen perustuvia valintoja lisättäessä uudistetaan samalla muita valintamenettelyjä. Työmarkkinoiden jatkuvat muutokset ja digitalisaatio edellyttävät uuden opiskelua työuran aikana. Aikuisten opiskelumahdollisuudet ovat olennaisia tasa-arvon näkökulmasta, osa havahtuu mahdollisuuksiinsa vasta vanhempana. Eri-ikäisten ja työuran eri vaiheissa olevien on päästävä kehittämään osaamistaan tasavertaisesti nuorten luokkien kanssa.
