Ylös, ulos ja lounaalle

Tuottavuutta pyritään parantamaan työajan pidennyksellä, mikä on ainakin tietotyössä varsin vieraalta kuulostava ajatus. Mutta kilpailukykysopimuksen hengessä siitä on työpaikoilla tänä syksynä neuvoteltava.

Eräässä yrityksessä pohdittiin työajan pidennysvaihtoehtona 30 minuutin ruokatauon lyhentämistä kuudella minuutilla. Sehän olisi näppärää. Usein lounas tulee syötyä työpöydän äärellä tai työpaikan taukotilassa. Samalla voi vilkuilla sähköposteja tai soittaa pari työpuhelua. – Onkohan tämä ihan viisasta?

Ei ole. Työpisteelle ei tauon aikana kannata jäädä norkoilemaan. Eikä edes työpaikalle. Tampereen yliopiston vastikään julkistama tutkimus osoittaa, että kaikkein järkevintä olisi syödä lounasta työpaikan ulkopuolella ja unohtaa työasiat lounaalla täysin. Liikkeelle lähteminen auttaa tässä.

Tutkimuksen mukaan varttitunnin kävelyllä kaupunkipuistossa on yhtä virkistävä vaikutus kuin samanmittaisella rentoutusharjoituksella.

Työstä palautuminen on jaksamisen kannalta tärkeää. Työpaikalla vietetään kolmannes tai helposti jopa puolet vuorokaudesta. Palautumiseen eivät siksi riitä pelkästään illat ja viikonloput, vaan palautumista tarvitaan myös työpäivän aikana.

Mitä pidempi tauko, sitä parempi. Mutta myös muutaman minuutin mikrotauot virkistävät. Mikrotauon aikana on hyvä tehdä työhön liittyviä asioita, joista tulee hyvä mieli ja jotka ovat itselle mieluisia. Jollekin se voi olla työpöydän siistiminen ylimääräisistä papereista, toiselle ammattilehtien selaaminen.

Myös venyttely tai pieni happihyppely työpäivän lomassa palauttaa hyvin ja pitää energiatasoa yllä. Sen sijaan nettisurffailu tai seurustelu työkavereiden kanssa eivät tutkimuksen mukaan auta palautumaan kovin hyvin.

Tämä on hieman yllättävää ja tuntuu olevan ristiriidassa muiden tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen kanssa. Ne korostavat tauon tarjoamaa sosiaalista virkistäytymistä ja niiden mukaan jutustelu työkavereiden kanssa on hyväksi, vaikka puhuttaisikin työasioista.

Juju onkin se, että lounastauko pitäisi saada viettää kenen kanssa haluaa. Jos sen haluaa viettää työkavereiden kanssa, niin mikä ettei. Lounastauko pitäisi myös pitää joka päivä tai vähintään neljänä päivänä viikossa, jotta palautuminen olisi kestävää.

Tauolla voi olla merkittävä vaikutus työkyvyn tehostamiseen. Aivot saavat levätä, kun heittää työasiat hetkeksi mielestä. Stressin kasaantuminen katkeaa.
Käytetään siis työajan pidennys fiksusti. Käytetään se taukoihin.

Pidennetään lounastaukoa kuudella minuutilla. Siinä ajassa ehtisi vaikka kiertää korttelin ja silti syödä rauhassa. Tai pidetään yksi ylimääräinen kuuden minuutin tauko, jonka ajaksi poistutaan työpöydän äärestä ja katkaistaan kännykästä virta.