Väitetään, että lapsen tuloa odotetaan. Oletusarvoisesti yhdeksän kuukautta. Sivusta seuranneena voisin kuitenkin väittää, ettei asiat etene odottamalla. Lapsenkaan teossa. Ainakin äidillä tuntuu olevan mukavasti puuhaa tuossa tilanteessa. Ja onhan isiäkin jo osallistettu enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten (kokemusperäinen tieto).
Jos tulevan toukokuun sopimusneuvottelu ei mene kerralla maaliin ja sopimus synny määräaikaan eli 31.5.2019 mennessä, meilläkin saattaa olla edessä odotus. Vastaavanlainen yhdeksän kuukauden pituinen kuin tuo aiemmin mainittu raskaus.
Onko se sitten pelkkä odotusta, vai käydäänkö työehtosopimuksen synnytysvalmennuksessa taajaankin? Nykyaikaisten äitien ja isien tapaan meidän pitää osallistua aktiivisesti synnytyksen valmisteluun. Aktiivisuus tarkoittaa tässä valmisteluja kaikilla tahoilla.
Asiat eivät etene odottamalla.
Neuvottelijoiden tehtävä on saattaa sopimustavoitteet vastapuolen tiedoksi. Tavoitteet eivät ole neuvottelijoiden itsensä pähkäilemiä, vaan niitä on pitkällä aikavälillä pohdittu ja suunniteltu eri tahoilla. Joidenkin tavoitteiden taustalla saattaa olla jo vuosien valmistelu. Kärsivällisyys palkitaan, sanotaan.
Neuvottelijoita valmentaa muiden muassa alan taustaryhmä. Tyypillinen tapa YTN-aloilla. Taustaryhmä on kuin kannustavat kotijoukot, mummit ja vaarit, kummit ja kummin kaimat. Hyviä neuvoja tarvitaan niiltä, joilla kokemusta on.
Taustaryhmän kokemus koostuu niin itseltään kuin laajasta kentästä, jossa jokainen työehtosopimuksen piiriin kuuluva voi omalla äänellään vaikuttaa neuvotteluihin. Tämä on todella suotavaa toisin kuin edellä mainitussa perhetapahtumassa. Kaikki isät tuskin suhtautuvat kovin suopeasti, jos alakerran Rami puuttuu tavalla tai toisella perheenlisäykseen.
Kentän ääntä on hyvä kuulla myös suoraan. YTN järjestää perinteisesti alakohtaisia tilaisuuksia niin työpaikoilla kuin yhteisissä ja yleisissä tiloissa. Suorat kontaktit takaavat ajantasaisen tiedon jäsenten odotuksista. Esittäväthän sukulaiset ja tuttavatkin omia odotuksiaan tulevan lapsen sukupuolesta. Jotkut jopa ennustavat sitä kesäisin nurmiröllin (Agrostis capillaris) röyhystä. Voimme mekin kesällä ennustaa tulevien neuvottelujen kulkua ja hankaluutta, mikäli keväällä ei sopimusta synny.
Oma roolinsa on tietysti myös neuvottelujärjestöllä, joka asettaa kaikkia neuvottelevia aloja koskevat tavoitteet ja rajaukset. Niiden ja alan omien tavoitteiden kanssa on sitten edettävä ja elettävä.
Useissa työehtosopimuksissa on kirjattu tuo toukokuussa neuvoteltava optiovuosi. Neuvotteluissa ensisijainen tavoite on aina saavuttaa kaikkia tyydyttävä ja eri tahojen odotuksia peilaava ratkaisu. Vähän niin kuin lasta odottaessa: joku voi odottaa potraa poikaa, mutta sisimmässä tärkeintä on terve lapsi.
Hannu Takala
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
