Vai eivät liitot välitä työttömistä

Tämän tästä kuulee erinäisten päättäjien surkuttelevan, kuinka työttömät eivät kiinnosta ammattiliittoja. Yksi lausuu tämän ”totuuden”, vieressä toinen tietämätön nyökkää asian vahvistamisen merkiksi.

Erikoisia väitteitä, fake news, sanon minä. Työllisyyden edistäminen on ammattiliittojen tärkeimpiä tehtäviä reilun työelämän rakentamisen ja työntekijöiden edunvalvonnan ohella. Itse en ole ollut tapaamassa varmaan yhtäkään päättäjää ilman, että olisin muistuttanut työttömien insinöörien määrästä. Suomessa valitellaan osaajapulaa, vaikka korkeasti koulutettuja insinöörejä on työttömänä edelleen reilusti yli 4 000.

Työttömyys on aina inhimillinen tragedia ja yhteiskunnallista haaskausta. Insinööriliiton edunvalvonnassa työllisyys ja sen parantaminen ovat aivan keskeisellä sijalla. Jäsenillemme tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, että työvoimapolitiikassa on merkittävästi parantamisen varaa. Henkilökohtaisia palveluita ei ole riittävästi saatavilla, ja byrokratiasta selviytyminen vaatii lähes yli-inhimillisiä taitoja.

Ongelmien ratkomiseksi liitto tarjoaa jäsenilleen maksuttomia urapalveluita ja erilaisia valmennuksia haastattelusparrauksista cv-klinikoihin. Päättäjien ja virkamiesten tietoon olemme vieneet jäsenistön kokemia ongelmia ja esittäneet niihin ratkaisuja, sähköisten lomakkeiden suunnittelemisesta työllisyys- ja yrityspalvelut yhdistävien kasvupalveluiden järjestämiseen.

”Kyllä täällä pitäisi pystyä tekemään myös lakeja, jotka katsovat asiaa työttömien kannalta”, totesi eräs ministeri hiljan valtakunnan johtavan sanomalehden haastattelussa. Kyllä, nimenomaan, näin pitäisi tehdä. Se on myös ay-liikkeen toive.

Kulunut hallituskausi ei ole ollut työmarkkinasuhteiden osalta parhaasta päästä. Useaan otteeseen ay-liikkeen huolenaiheena on ollut nimenomaan työttömien asema. Vajaa vuosi sitten ay-liike asettui näyttävästi tukemaan työttömiä kamppailussa byrokraattiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi koettua aktiivimallia vastaan.

Tahoilla, jotka väittävät ay-liikkeen syrjivän työttömiä, on usein ketunhäntä kainalossa. Ajattelu kulkee siten, että jos ay-liike ei aktiivisesti puolustaisi työehtoja, voitaisiin työttömiä palkata nykyistä heikommilla ehdoilla. Samalla jää huomaamatta, että palkka-ale ei suomalaista työllisyyshaastetta ratkaise.

Suurimmat ongelmamme ovat työn ehtojen ja osaamisen kohtaanto-ongelmassa. Ylläpitämätön osaaminen vanhenee, mutta välineitä osaamisen päivittämiseen läpi työuran on tarjolla toistaiseksi vain harvalle.

Ratkomatta on jäänyt myös pitkittyneeseen työttömyyteen joutuneiden ongelmat. Tuore osatyökykyisten asemaa selvittänyt raportti osoittaa palvelujärjestelmän muodostuneen käsittämättömäksi häkkyräksi, jossa heikossa asemassa olevan työttömän tulee itse osata yhdistää lukuisten eri viranomaisten palvelut itseään tukevaksi kokonaisuudeksi. Vaatimus on monelle kohtuuton.

Työttömyyden hoidossa on korkea aika lopettaa eri tahojen syyttely ja nostaa kissa pöydälle. Työttömyyden ratkomiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä, muuten eivät ongelmat ratkea. Ammattiyhdistysliike on työhön enemmän kuin valmis.