Elokuun lopussa maahan syntyi neuvottelutulos keskitetystä ratkaisusta. Sopimuksen nimeksi tuli työllisyys- ja kasvusopimus. Lyhennettynä sitä voi kutsua TYKAksi.
TYKAn syntyhistoria ei ole ihan niin lyhyt kuin julkisuuden perusteella voisi otaksua. Sopimusta ei suinkaan neuvoteltu perjantaiaamuna, vaan sitä oli pohjustettu jo elokuun aikana pidempään. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan sisältö oli valmiina odottamassa valtion rakenneuudistuspakettia ja sieltä kolmikantaisesti neuvoteltavia asioita.
Neuvotteluja kutsuttiin systemaattisesti tunnusteluiksi kahdesta syystä. Ensinnäkin sillä pyrittiin helpottamaan julkisuuden painetta, joka harvoin on avuksi työmarkkinaneuvotteluissa. Toiseksi se takasi osapuolille ulospääsyn, mikäli valmista ei olisi syntynyt.
Sopimus on sisällöltään varsin pelkistetty. Keskeisin asia on palkkaratkaisu, jonka lisäksi on sovittu työeläkemaksuista vuoden 2016 loppuun, työeläkejärjestelmän neuvotteluaikataulusta, muutamasta työryhmästä, joilla pyritään viemään joitakin vaikeita työelämän kehittämiskysymyksiä eteenpäin sekä suosituksesta työ- ja virkaehtotasolla neuvotella muun muassa työhyvinvointiin, ikäohjelmiin, sairaspoissaoloihin ja yrityksen tai yhteisön taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä asioista.
Palkankorotusluvut ovat tylyt: ensimmäisenä vuotena palkkoja korotetaan 20 eurolla neljä kuukautta nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeen. Toisena vuotena – 12 kuukautta edellisestä korotuksesta – palkat nousevat 0,4 prosenttia. Insinööriliiton jäsenkunnassa kokonaiskustannusvaikutus on karvan verran alle prosentin.
Selkeästi positiiviselle puolelle jäävät työttömän asemaa helpottavat asiat. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen helpottuu siten, että työtön henkilö voi ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Nykyinen seitsemän päivän omavastuuaika työttömyyden alussa putoaa viiteen päivään.
Muutokset on määrä saattaa voimaan vuoden 2014 alusta lähtien.
Tästä eteenpäin on neuvottelijoillamme edessään tiivis kahdeksan viikon rupeama. Jotta TYKA astuu lopullisesti voimaan, on sen ehtojen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten oltava paketissa viimeistään 25.10. ja kattavuuden riittävällä tasolla.
Kattavuuden pitäisi olla noin 90 prosentin luokkaa ja kaikki keskeiset alat mukana. Suurin haasteemme on kotiuttaa sovitut korotukset kaikille, myös sopimuksettomien alojen jäsenille. Lisäksi on odotettavissa, että meille esitetään eri aloilla tekstiheikennyksiä. Niihin meidän on vastattava selkeästi ei. Työehtojen heikennyksiin meidän ei kannata lähteä.
Mikäli riittävää määrää sopimuksia ei synny, edessä on liittokierros ja jokainen ala uuden neuvottelun edessä. Tällöin panokset ovat varmasti kovemmat kuin miltä nyt näyttää. Työnantajankin kannattaa siis olla hiukan varovainen suunnitellessaan sopimuksiin leikkauslistoja.
Ismo KokkoUuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja