Kaikki sanonnat eivät aina avaudu kuulijalle tai lukijalle ymmärrettävästi. Etenkin savolaiset sanonnat antavat tulkinnan varaa ja siirtävät vastuun sisällöstä aina kuulijan tai lukijan vastuulle.
Olette varmaan kuulleet sanottavan, että henkilö syö kuin pikkulintu. Useimmiten sanoja tarkoittaa kohteena olevan henkilön syövän joko nirsoillen tai annos on kerta kaikkiaan mitätön.
Sanonta on kuitenkin hyvin nurinkurinen. Otetaan esimerkiksi, vaikka sinitiainen (Parus caeruleus), joka on hyvin yleinen lehti- ja sekametsien kolopesijä.
Sinitiainen ei muuta talveksi lämpimämpiin olosuhteisiin vaan pyrkii selviämään kovistakin pakkasista. Kylmät yöt verottavat sen energiavarastoja sellaisella vauhdilla, että tintin on syötävä päivän aikaan painoonsa kaksin- tai kolminkertainen määrä evästä.
Käytännössä linnun koko päivä menee ravinnon tankkaamiseen. On siis hyvin kyseenalaista antaa ymmärtää pikkulintujen syövän vähän tai valikoiden.
Sinitiainen on toki elinvoimainen laji, eikä sitä uhkaa ravinnon niukkuus. Siemeniä ja selkärangattomia kyllä riittää lintulautojen ja talipallojen tarjonnan lisäksi.
Useimmissa yrityksissä palkkaratkaisu vastasi perälautaa.
Väärinkäsityksiä sanonnoissa ja sanomisissa tulee paitsi arki- myös työelämässä. Työpaikoilla on työn tekemiseen ja työehtoihin liittyvää kirjallista materiaalia muun muassa työehtosopimusten muodossa. Niiden sisältöä ja tulkintaa harrastetaan kahvipöydistä kulmahuoneisiin saakka. Joskus tulkinnat osuvat lankulle, toisinaan mennään metsään kuin sinitiainen.
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on palkkaratkaisun osalta sovittu niin sanotun perälaudan malleista siltä varalta, että paikallista sopimusta palkkaratkaisusta ei saada aikaan.
Perälautaratkaisussa on sovittu korotusten toteutusajasta, tavasta ja määrästä. Korotusten määrä on yhdessä sovittu tasoksi, jonka on katsottu olevan kohtuullinen siinä tapauksessa, ettei sopua löydy paikallisessa neuvottelussa.
Paikallinen sopimus voi korotusten suhteen olla perälautaa suurempi, jos niin sovitaan. Toki se voi olla pienempikin, mikäli osapuolet yhdessä sen katsovat tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon työpaikan tilanteen.
Perälauta on tarkoitettu sopimuksessa toissijaiseksi ratkaisuksi. Valitettavasti vain asiaa tulkitaan työpaikoilla toisin. YTN:n teknologiateollisuuden työpaikoille tekemän kyselyn perusteella useimmissa yrityksissä (56 %) palkkaratkaisu vastasi perälautamallia.
Eli aitoon, yrityksen tilanteen huomioivaan paikalliseen ratkaisuun tarttui 44 prosenttia työpaikoista. Oikein tulkittuna luvut saattaisivat näyttää paremmiltakin.
Työnantajat ovat hanakoita vaatimaan paikallista sopimista, mutta kun siihen on mahdollisuus, sittenkin aika laiskoja tarttumaan mahdollisuuteen. Tai ainakin näin minä asiaa tulkitsen, ihan vaan prosenttien valossa.
Hannu Takala
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
