Insinööri-lehti

Uusi uljas energiapolitiikka

Otsikko on kirjallinen varkaus. Aldous Huxley kirjoitti vuonna 1932 romaanin, joka on utopia tulevaisuuden yhteiskunnasta. Otan tyynesti vastaan mahdolliset syytökset aasinsillasta, mutta vertaukselle on tässä perusteensa.

Energiapolitiikassa piilee sellaisia mahdollisuuksia, että niihin tarttumalla voidaan heittää hyvästi muun muassa keskustelulle julkisen talouden kestävyysvajeesta.
Professorityöryhmä julkaisi helmikuussa raportin ”kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla”. Raportin suuntaviivoja noudattamalla voidaan saada paljon hyvää aikaiseksi. Jos aihe kiinnostaa, niin raportti kannattaa ilman muuta katsoa läpi. Ja jos totta puhutaan, niin kyllä sitä kannattaa vilkaista, vaikka aihe ei kiinnostaisikaan.

Niin, tuo otsikko. Jos toimenpiteillä voidaan saada miljardeja euroja vuodessa kotimaiseen käyttöön ja luoda 30 000 työpaikkaa jo vuoteen 2020 mennessä, niin siinä on otsikolle perusteluita riittävästi. Ja mainos-tv:stä tuttua lausetta siteeraten voi todeta, että tässä ei vielä ole kaikki. Lisäksi on mahdollisuus luoda uusia vientituotteita ja taata kohtuuhintainen energia.

Lähtökohtana on suunnata toimenpiteet uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen puoleen ja ottaa käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja. Talouspoliittiset perustelut ovat vahvat; vuonna 2012 Suomi käytti 8,5 miljardia euroa tuotujen energiatuotteiden kulutukseen. Jos edes osa tästä virrasta käännetään, tulokset ovat merkittäviä.

Nykyinen energiapolitiikkamme lähtee lähinnä siitä, että sitä arvioidaan hinnan ja saatavuuden kriteereillä. Uudessa linjassa katse kääntyy enemmän kansakunnan kokonaisetuun ja kriteerit rakentuvat kasvun ja työllisyyden varaan.
Kohti uutta siirryttäessä tarvitaan sääntely-ympäristöön liittyviä toimia kuten verojen ja tukien tarkistuksia, sääntelyjärjestelmän keventämistä ja energiamarkkinoiden avaamista. Ja kun näin keskeisestä asiasta on kyse, ei olisi pahitteeksi, jos energia-asioilla olisi oma ministerinsä. Tukijärjestelmä tulee sitoa energiatehokkuuteen ja energian laatuun.

Ottamalla käyttöön älykkäät sähköjärjestelmät voitaisiin kysyntään saada joustoa. Kun kysyntähuippuja tasataan, saadaan koko sähköjärjestelmä nykyistä tehokkaammaksi. Lisäksi pitää panostaa liikennejärjestelmän kehittämiseen ja biopolttoaineen osuuden nostamiseen.  Metsiemme kasvu ja maatalouden sivuvirrat on saatava nykyistä parempaan käyttöön.

Uudessa energiapolitiikassa on niin paljon mahdollisuuksia, että siihen sopii hyvin liittää tuo etusana ”uljas”.

Petteri Oksa
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies