Suomen talous on toipunut koronapandemiasta hyvin. Viime vuoden loppupuoliskolla talous lähti kasvuun ja bruttokansantuote palasi kasvu-uralle. Hyvän talouskehityksen ennustettiin jatkuvan myös vuonna 2022.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin muuttanut tulevaisuuden näkymiä merkittävästi ja sodan vaikutukset näkyvät myös Suomen taloudessa.
Venäjän hyökkäykseen on vastattu kansainvälisillä pakotteilla ja niillä on suuri vaikutus Venäjän talouteen. Venäjän pankkeja on suljettu ulos SWIFT-maksujärjestelmästä, mikä haittaa pankkien toimintaa kansainvälisesti ja aiheuttaa häiriöitä maksuliikenteeseen.
Merkittävä osa ulkomaisista yrityksistä on vähentänyt toimintaansa tai lopettanut toimintansa Venäjällä kokonaan. Pakotteiden seurauksena myös ruplan kurssi on romahtanut: Venäjän talous on siis romahtamassa sodan vuoksi.
Kuluttajien ostovoima heikkenee.
Pakotteet eivät kuitenkaan vaikuta vain Venäjän talouteen, vaan sodan vaikutukset näkyvät myös muualla. Suomessa suorin vaikutus näkyy erityisesti viennissä ja tuonnissa. Venäjä on edelleen yksi Suomen suurimmista vientimaista, vaikka sen osuus on pienentynyt huomattavasti viime vuosina.
Suomessa ja euroalueella inflaatio on noussut korkeimmilleen vuosikymmeneen. Kuluttajahintojen nousun odotettiin jäävän hetkelliseksi, mutta Ukrainan sota saattaa nostaa erityisesti energian hintaa. Inflaatio ei siis välttämättä hidastukaan niin nopeasti kuin sen ehkä odotettiin tekevän. Ulkomaankaupan ongelmien ja inflaation lisäksi yleinen epävarmuus lisääntyy.
Todennäköisesti konfliktilla ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia yksittäiseen kuluttajaan Suomessa. Näkyvin vaikutus tulee energian ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä. Kuluttajalle tämä näkyy konkreettisimmillaan bensatankilla sekä sähkölaskussa.
Kuluttajien ostovoima siis heikkenee. Koronapandemian pahimman vaiheen jälkeen jatkuva epävarmuus ja yleinen turvallisuustilanne aiheuttavat myös henkistä kuormitusta.
Epävarmuus, ja toisaalta sodan vaikutusten arvioinnin vaikeus, näkyy nyt myös talousennusteissa. Suurinta osaa ennusteista on korjattu alaspäin, mutta ennusteissa on kuitenkin todella paljon hajontaa.
Suurimmat kysymysmerkit koskevatkin sodan kestoa ja Suomen ulkomaankauppaa. Sodan pitkittyessä vaikutukset jatkuvat pidemmän aikaa ja hidastavat talouden elpymistä. Ulkomaankaupan osalta oleellista ovat sekä vienti että tuonti. Venäjän tuontia voidaan varmasti korvata lisäämällä tuontia muualta, mutta tärkeää on myös se, miten Venäjän vienti saadaan korvattua.
Sodan vaikutukset eivät kuitenkaan näy taloudessa välittömästi, joten vaikutusten suuruutta on vielä ennenaikaista arvioida.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
