Työkyvyn hallinta on hieno sanapari, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Voiko työkykyä itse asiassa edes hallita?
Kaikessa yksinkertaisuudessaan työkyvyn hallinta on työkykyä edistäviä ja tukevia, työterveyshuollon kanssa yhdessä sovittuja työpaikan toimintakäytäntöjä. Kuulostaa varsin helpolta, mutta onko se sittenkään niin? Työkyvyn varmistamiseen on velvoitteet niin työnantajalla kuin työntekijällä itselläänkin.
Työturvallisuuskeskus TKK:n mukaan työkyky on varsin monisyinen asia ja jokaisella hyvin henkilökohtaisesti rakentuva kokonaisuus. Työkyky muodostuu työn ja henkilön omien psyykkisten ja fyysisten voimavarojen yhteensopivuudesta ja tasapainosta.
Myös oma ammattitaito ja asenne työhön vaikuttavat työkykyyn, ja näin ollen oma arvio työkyvyn tasosta voi vaihdella tilanteesta riippuen. Työkyky ei ole staattinen tila vaan dynaaminen ja olosuhteisiin reagoiva, muuttuva ja mukautuva monien asioiden yhteissumma.
Työhyvinvoinnin johtaminen parantaa yrityksen kilpailukykyä.
Isoissa yrityksissä työkyvyn hallintaan pitää olla kirjalliset ohjeet ja menettelytavat. Pienemmissä yrityksissä ei välttämättä näin ole, sillä resurssipula ja tietotaidon puute vaikeuttaa suunnitelmien tekemistä ja seurantaa. Toisaalta alle 20 henkilön yrityksissä riittää, että työpaikan käytännöt on kuvattu työpaikkaselvitykseen ja työterveyshuollon osuus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Tehtäessä työpaikan työkykysuunnitelmaa on hyvä mennä työpaikan oman todellisuuden mukaisesti. Ei kannata tehdä maailmankaikkeutta syleileviä epärealistisia suunnitelmia vaan huomioida oikeat olosuhteet ja henkilöstön tilanne.
Toimintakäytäntöihin tulee kuvata kirjallisesti varhaisen tuen tunnistaminen ja käytänteet varhaisen tuen toimenpiteistä, työpaikan apuvälineet, kuten muistiot tai lomakkeet, sekä sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä ja työkykyseurannan toteutus. Kaikkiin näihin on saatavilla ohjeistusta työterveyshuollosta, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen nettisivustoilta.
Työkyvyn hallinnan suunnitelmat ja seurantamenetelmät kannattaa tehdä, sillä suunnitelmallisesti toteutettu työhyvinvoinnin ja tuottavuuden johtaminen parantaa yrityksen kilpailukykyä jopa useiden prosenttiyksiköiden verran.
Työhyvinvoinnin vaikutusta yrityksen menestykseen tutkinut filosofian tohtori Ossi Aura kannustaakin yrityksiä laatimaan selkeät tavoitteet henkilöstöhyvinvoinnin toteuttamiseksi. On helppoa olla samaa mieltä.
Anu Kaniin
Insinööriliiton työehtoasiantuntija