Insinööri-lehti

Tekniikan opiskelijat murtavat myyttejä

Nuoria ei kiinnosta ammattiliiton jäsenyys. He pitävät ammattiliittoja vanhanaikaisina eivätkä koe tarvitsevansa liittoja 2020-luvun työelämässä. Ammattiliitot kuihtuvat, kun nuoret karttavat jäsenyyttä. Kuulostaako tutulta?

Oma kokemukseni Insinööriliitossa opiskelijoiden parissa on täysin päinvastainen. Opiskelijat liittyvät innokkaasti mukaan oman liittonsa jäseneksi, kunhan jäsenyyden ja järjestäytymisen hyödyt ja merkitys avataan heille.

Insinööriliitossa on tänä vuonna tehty ennätyksiä uusien opiskelijajäsenten suhteen ja vuotta on vielä reilusti jäljellä. Myytti nuorten järjestäytymättömyydestä ei siis pidä paikkaansa.

Viime vuosien kattavin tutkimus nuorten näkemyksistä koskien työelämää ja ammattiliittoja on E2 Tutkimuksen raportti Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä vuodelta 2021. Tutkimuksessa selvisi, että nuoret kokevat heidän ikäpolvensa tietävän vain vähän ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla.

Jo kahden prosentin yleiskorotus tuo yli 700 euron palkan-korotuksen.

Yli puolet alle 30-vuotiaista tunsi sopimisen perusteet huonosti. Samalla kuitenkin vain 12 prosenttia nuorista koki, ettei ammattiliittoja tarvita huolehtimaan palkansaajien eduista. Jos lukua verrataan keski-ikäisten näkemyksiin ammattiliittojen tarpeellisuudesta, eroa nuoriin ei huomata.

Toisin sanoen myytti nuorista, jotka eivät koe tarvitsevansa liittoja työelämässä, ei pidä paikkaansa. Kertominen ammattiliittojen toiminnasta ja työehtosopimisesta puolestaan haastaa liittoja.

Positiivinen yleiskäsitys liitoista ei välttämättä automaattisesti johda järjestäytymiseen, jos tiedot itse toiminnasta ovat heikot. Siksi on tärkeää, että viestintä nuorten suuntaan on kunnossa.

Eniten tarvitaan kuitenkin raakaa jalkatyötä kampuksilla, jotta liiton toimintaa ja jäsenyyden hyötyjä päästään kunnolla avaamaan. Samalla opiskelijoiden kanssa voi keskustella heitä mietityttävistä työelämäasioista.

Vaikka työmarkkinapolitiikka ja työehtosopiminen saattavat kuulostaa opiskeluaikana kuivilta aiheilta, näitä on tärkeä pitää esillä, jotta jäsenyys liitossa jatkuu myös valmistumisen jälkeen. Jos työehtosopimuksien tuomaa lisäarvoa ei pidetä esillä opiskeluvaiheessa, valmistunut opiskelija saattaa ihmetellä, miksi jäsenmaksu yhtäkkiä nousee.

Viime vuoden vastavalmistuneiden mediaaniansioilla (3 150 e/kk) jo kahden prosentin yleiskorotus tuo vuositasolla yli 700 euron palkankorotuksen. Selkeillä, numeraalisilla esimerkeillä tekniikan opiskelijoille on helppo avata työehtosopimuksen merkitys paitsi palkankorotusten myös niiden muun sisällön osalta.

Myös sopimusjärjestelmän murros ja työnantajapuolen yksipuoliset irtiotot kannattaa avata suoraan opiskelijoille. Järjestäytymisen merkitys on kasvamassa entisestään.

Toinen sitouttamisen tapa on saada opiskelijajäsenet käyttämään aktiivisemmin liiton tarjoamia palveluja opiskeluaikana. Insinööriliitossa he ovat oikeutettuja samoihin etuihin ja palveluihin kuin niin sanotut isot insinöörit.

Kun opiskelijajäsenet tottuvat hyödyntämään aktiivisesti palveluita ja ymmärtävät työehtosopimuksien merkityksen, ollaan hyvällä polulla. Samalla pitää kuitenkin liiton suunnassa kuunnella herkällä korvalla opiskelijakentältä tulevia ehdotuksia, jotta jäsenyys ja palvelut ovat tiukasti kiinni ajassa.

Pauli Unkuri
Insinööriliiton järjestöasiantuntija