”Heureka”, tokaisi oppinut kreikkalainen Arkhimedes, kun hän astui kylpyammeeseen ja huomasi veden pinnan nousevan. Herra keksi saman tien keinon mitata epäsäännöllisten kappaleiden tilavuutta.
Eikä siinä vielä kaikki: Perimätiedon mukaan Arkhimedeesta tuli maailmanhistorian ensimmäinen viuhahtaja, kun hän oivalluksestaan innostuneesta ryntäsi saman tien juoksemaan ilkialastomana Syrakusan kaduille. Antti Hammarberg, tutummin Irwin, teki ilmiöstä myöhemmin suosiota keränneen iskelmän.
Mutta osataan sitä meilläkin keksiä. Karu historia on pakottanut salokorvissa asuneet esi-isämme valmistamaan itse tarpeelliset välineet viljelläkseen maata ja hankkiakseen elantonsa.
Veneet on veistetty itse ja sovitettu erilaisiin olosuhteisiin. On pitkiä, sauvottavia koskiveneitä ja toisaalta kevyitä, yhden soudettavia savolaisia järville. Aina tarpeen mukaan, on sitten menty kalaan tai kirkkoon.
Tarve synnyttää ajatuksia, ideoita, joista osa muuttuu keksinnöiksi. Emil Henriksson keksi vuonna 1918 lukon, jota ei pystynyt tiirikoimaan. Lukkoa alkoi valmistaa Ab Lukko Oy. Kaikki tunnemme näin syntyneen Abloy-lukon.
Laser ohjaa autoa ilman kuljettajaa.
Vasta 19-vuotias, maantieteeseen hullaantunut Kari Mannerla keksi lautapelin, jonka hän nimesi Afrikan Tähdeksi. Peliä on myyty yli miljoona kappaletta ympäri maapalloa. Niin kuin kaikki hyvät keksinnöt, Afrikan Tähtikin on kokenut revision. Rosvonappula on juhlapainoksessa korvattu pantterilla.
Elävien muikkujen syöttinä käyttämiseen kyllästynyt Lauri Rapala veisteli männyn kaarnasta ensimmäisen elävää kalaa imitoivan Rapalansa jo vuonna 1936. Ja saalis oli taattu. Nyt lähes jokainen kalamies ympäri maailmaa tietää, mitä tapsiin laitetaan, kun puhutaan Rapalasta.
Näitä saavutuksia voisi luetella, vaikka kuinka kauan. Keksintöjä riittää niin teknologiassa, kemiassa kuin kuluttajatuotteissa. Näitä menestystarinoita voi lähetellä toinen toisilleen, vaikka tekstiviesteillä, yhdellä suomalaisella keksinnöllä.
Suomalainen paperikone tai risteilyalus ovat molemmat isänmaan keksintöjen näyteikkunoita, melkein aatelia. Valtavista moottoreista hytteihin on erilaisia keksintöjä, joita on patentoitu menestyksekkäästi. Suomi onkin kymmenen ahkerimman patentoijamaan joukossa, kun keksijöidemme patenttien määrä suhteutetaan väkilukuun.
Joidenkin perinteisten vientituotteiden kohdalla valmistus on hiipunut tai on vähenemään päin. Syynä on tuotannon siirtyminen halpamaihin ja tai tuotteen menekin väheneminen. Joskus syynä on uusi keksintö, joka syrjäyttää vanhan.
Näin on käynyt mm. sanomalehtipaperille. Paperia ei vaan tarvita entiseen malliin. Tämä näkyy kotikylässänikin, kun Lokatorvi (Valkeakosken Sanomat) ei enää ilmesty kuin kaksi kertaa viikossa.
Onneksi keksijämme, innokkaat insinöörit, kemistit ja filosofit ideoivat ja tuottavat uusia keksintöjä teollisuutemme tarpeisiin. Puu on alkanut taipua, tai oikeammin haihtua, nestemäisiksi polttoaineiksi ja laser on valjastettu ohjaamaan autoa ilman kuljettajaa. Paineilmaakin tuotetaan aina vain tehokkaammilla laitteilla, joita ei tarvitse enää edes voidella.
Ajatuksestahan keksinnöt ja ideat lähtevät. Jos jollekin on tarve ja tietoisuus siitä johtaa ideaan, siitä on enää lyhyt askel keksintöön.
Tätä voisi soveltaa myös keksintöjen nimille. 4-vuotias tyttärenpoikani halusi navigaattorin kartan esiin seuratakseen auton etenemistä. Kun ei tiennyt, mitä pyytäisi, hän tuli keksineeksi suomenkielisen nimen navigaattorille.
Takapenkiltä näet kuului: ”Laita vaari puhuva kartta.”
Hannu Takala
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
