Insinööri-lehti

Sopivasti on tarpeeksi

Otsikko on varastettu YTN:n kampanjasta kuluvan syksyn tes-neuvotteluihin. Kampanja on saanut näkyvyyttä muun muassa televisiossa.

Slogan on osuva, ylempien toimihenkilöiden pirtaan sopiva. Siinä on kiteytetty tavoite, jota ajetaan maaliin kaikilla sopimusaloilla.

Sopivasti on ilmaisu, jonka voi ajatella ja mitoittaa oman tarpeensa ja ymmärryksensä mukaan. Adverbina kyseinen sana puheessamme ja teksteissä kertoo, kuinka paljon haluamme palkkaamme korotettavan.

Sopivasti ei välttämättä ole kaikille sama. Tarpeeksi edellyttää jo sananakin jonkinlaista käsitystä yleisestä tasosta. Minulle se on kaverista huolehtiminen, palkkaneuvotteluissa se, että kenenkään ostovoima ei heikkene.

Hyviä parametrejä tarpeeksi-sanan määrittämiseksi tai laskemiseksi saadaan vanhoista tupo-kaavoista. Otetaan inflaatioennuste ja sille kaveriksi ennuste tuottavuudesta. Siinä hyvä pohja. Tupoaikoina niiden kyytipoikana saatettiin käyttää jotain murtolukuakin tarkentavana muuttujana.

Murtoluvuista tuli mieleen, että niiden kertolaskua ei monikaan enää hallitse. Yhtä huonoa on onnistuminen laskutikunkin kanssa. Niin ne ajat muuttuvat.

Mutta takaisin asiaan. Onko tuolla laskennalla saatu prosenttiluku sopivasti? Sitä voi verrata – tai on syytä verrata – vaikka yritysten osingonjakokykyyn. Kun näin tekee, edellä mainitut adverbit saavat niin sanotusti perspektiiviä.

Sijoittajia on toki palkittava heidän ottaman riskin suhteessa jo osakeyhtiölainkin mukaan. Mutta onko se aina sopivasti, siinäpä kysymys.

Tarjotusta palkkasummasta jaettavaa ei ollut luvassa kaikille.

Joskus ei osinkoa jaeta. Aina ei ole jaettavaa. Joskus on tehty myös palkantarkistuksia nollalla prosentilla. Tavalla tai toisella on päädytty ratkaisuihin ja varmasti joku on kysynyt, oliko tämä nyt sopivasti. Moni on varmaan todennut, ettei tämä tarpeeksi ollut, mutta minkä teet.

Suomen teollisuudella menee hyvin, alasta tai sektorista riippumatta. Tunnusluvuissa liikutaan tasolla ennen korona-aikaa, jopa sen yli. Pandemia aiheuttaa toki talouteen edelleen riskinsä, mutta ei niidenkään taakse voi loputtomasti piiloutua.

Variantteja erilaisiin selityksiin tuntuu löytyvän, kuin postuumeja kirjoituksia Leskisen pöytälaatikosta. Järkevästi toimien nekin voitetaan, niin uskon. Palkanmaksukykyä siis on, mutta onko tahtoa?

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työehtosopimukset päättyivät marraskuun lopussa. Uutta sopimusta ei saatu valmiiksi ennen nykyisen päättymistä.

Mistä saamattomuus sitten kiikasti, miksi sopimusta ei saatu aikaan. Kyllä se palkasta kiikasti, tarjolla ei ollut sopivasti eikä riittävästi.

Meille tarjottu korotusten taso ei olisi nostanut, ei edes säilyttänyt, asiantuntijoiden ostovoimaa nykyisellä tasolla. Ei se ole riittävästi, ei ollenkaan.

Tarjotusta palkkasummasta jaettavaa ei ollut luvassa kaikille, osa olisi jäänyt vallan ilman. Se ei ole sopivasti, minun mielestäni ei edes sopivaa tarjota.

Tässä kohtaa työnantajat teknologiateollisuudessa eivät ajattele samalla tavalla kuin YTN, saati minä. Sopivasti ja riittävästi on heille eri asia kuin minulle. Eläköön pieni ero, vaikka se turhaa työtä teettääkin.

En ole hyvä äidinkielessä, mutta luen kyllä Fingerporini. Otan otsikon sloganista pois verbin, ja näen jutun hieman toisin.

Merkitystä voi miettiä kahdella tapaa. Siinä on edelleen määrällinen tulkinta, mutta toisaalta sitä voi miettiä myös sopimusten ja sopimisen kannalta.

Eiköhän olla edelleen sopivia ihmisiä. Sovitaan asioista, työehdoista. Sopija voi toimia sopivasti ja saavuttaa sopivasti tarpeeksi.

Hannu Takala
Insinööriliiton työehtoasiantuntija