Rahapussin pohja näkyy jo

Ammattikorkeakoulut ovat olleet yksi suurimmasta kärsijöistä, kun maamme taloutta on tasapainotettu. Perusrahoituksesta on leikattu yhteensä lähes viidennes Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten aikana. Nämä leikkaukset ovat saaneet ammattikorkeakoulujen rahapussin pohjan näkyviin. Enempää kurjistamista eivät ammattikorkeakoulut kestä.

Samalla kun rahoitusta on leikattu, on myös uudistettu ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli, joka tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Rahoitusmalli määrittelee sen, miten ammattikorkeakouluille varattu perusrahoitus jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken.

Nyt käytössä oleva rahoitusmalli jakaa ammattikorkeakouluille rahaa lähes pelkästään tuloksiin perustuen. Esimerkiksi suoritettujen tutkintojen perusteella määräytyy 40 % rahoituksesta ja vähintään 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden perusteella 23 prosenttia rahoituksesta.

Euroissa ammattikorkeakoulut saavat tänä vuonna perusrahoitusta 777 miljoonaa euroa ja sen päälle 49 miljoonaa euroa ALV-kompensaatiota eli hyvitystä maksetuista arvonlisäveroista. Vertailun vuoksi voi mainita, että vuonna 2012 ammattikorkeakoulujen perusrahoitus oli 965 miljoonaa euroa. Mainittakoon myös, että yliopistojen perusrahoitus on tänä vuonna 1 561 miljoonaa euroa ja sen päälle 156 miljoonaa euroa ALV-kompensaatiota.

Ammattikorkeakoulujen kunniaksi täytyy todeta, että valtaviin rahoitusleikkauksiin on sopeuduttu yllättävän hyvin. Negatiivisilta vaikutuksilta ei kuitenkaan ole vältytty. Resurssit opettamiseen ovat pienentyneet, lähiopetus on vähentynyt, opiskelijoiden ohjaamiseen varatut resurssit ovat niukat ja lähes kaikista tukitoiminnoista on jouduttu karsimaan.

Vielä ei ole tehty virallista arviointia rahoitusleikkausten ja rahoitusmallin uudistamisen vaikutuksista. Tämä arviointi tarvitaan, jotta voidaan tehdä oikeat, korjaavat toimenpiteet.

Maan hallitus päättää huhtikuun puolessa välissä Suomen talousarviokehyksestä, jonka perusteella valtion seuraava budjetti tehdään. Tässä kohtaa on mahdollista helpottaa ammattikorkeakoulujen ahdinkoa. Helpoiten sen voi tehdä ottamalla korkeakouluindeksi takaisin käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulujen vuosittain rahoitus seuraa kulujen kehitystä. Jos yleinen kulutaso nousee, nousee myös rahoitus.

Pidemmällä aikavälillä tarvitaan isompi korjausliike. Hyvä mahdollisuus korjausliikkeen tekemiseen on viimeistään kevät 2019, kun maan hallitus vaihtuu. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tulee tehdä selkeä korotus, korkeakouluindeksin jäädyttämisestä johtuvat menetykset on korvattava ja rahoitusmalli uudistettava. Uuden rahoitusmallin pitää tuoda vakautta ammattikorkeakoulujen toimintaan, joten se ei voi enää perustua vain tuloksiin.

Siitä ollaan lähes yksimielisiä, että Suomi pärjää globaalissa kilpailussa korkealla osaamisella. Silti se tuntuu näkyvän enemmän juhlapuheissa kuin teoissa. Vain panostamalla koulutukseen Suomi voi olla aidosti korkean osaamisen huippumaa.