Insinööriliitto teki avauksen ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutusoikeudesta marraskuussa 2023. Liitto katsoi, että tohtorikoulutus ammattikorkeakoulujen toteuttamana vahvistaisi yritysten TKI-osaamista ja ammattikorkeakoulujen opetusprofiilia sekä mahdollistaisi ammattikorkeakoulusta valmistuneille aidon polun jatkotutkintoon.
Aihe on herättänyt kiitettävästi keskustelua. On ollut hienoa huomata, että ehdotus kiinnostaa ja herättää mielipiteitä. Myös ammattikorkeakoulut ovat pitäneet aihetta esillä. Ammattikorkeakoulut ovat myös ilmoittaneet aloittavansa tohtoritasoisia yhteistyötutkintoja eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.
Keskustelu on ajoittain ollut myös aika kirjavaa ja välillä jopa epäasiallista. Pahimmasta päästä ovat kommentit, joissa ammattikorkeakouluja pidetään toisen asteen tasoisina kouluttajina tai muuten osaamattomina laitoksina, joilla ei ole osaa eikä arpaa korkean osaamisen kanssa.
Osa keskustelijoista on jumittunut 1990-luvulle. Hei eivät ole huomanneet, että ammattikorkeakouluissa on jo 20 vuoden ajan koulutettu myös ylempiä korkeakoulututkintoja.
Eri mieltä asiasta saa toki olla. Erimieliset, mutta asialliset kommentit ja niiden ymmärtäminen ovat avain asian etenemiseen. Kuuntelemalla toinen toisiamme voimme jatkaa keskustelua, avata omia näkemyksiämme ja haastaa erilaisia väitteitä.
Keskustelu tohtori-koulutuksesta ei laannu.
On esimerkiksi sanottu, että tohtoritutkinto voi olla vain akateeminen. Joillekin keskustelijoille ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutus on tarkoittanut, että ammattikorkeakoulut haluavat jatkossa tehdä akateemista toimintaa.
Näinhän ei ole, vaan uuden tutkinnon ajatellaan olevan samalla tavalla työelämälähtöinen kuin muutkin ammattikorkeakoulujen tutkinnot. Tohtoritutkintojen toteuttaminen ei tee ammattikorkeakouluista pieniä yliopistoja. Sen sijaan uusi tutkinto voi vahvistaa työelämälähtöisyyttä ammattikorkeakouluissa, kun henkilöstöllä olisi mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan seuraavalle tasolle koukkaamatta akateemiseen maailmaan.
Yksi yleinen vasta-argumentti on ollut se, että Suomella ei pienenä maana ole varaa laajentaa tohtorikoulutusta 38 korkeakouluun. Taustalla lienee ajattelu, että Suomessa ei ylipäätään pitäisi olla 38 korkeakoulua, vaan niitä tulisi laadukkaan koulutuksen nimissä karsia.
En usko, että keskittäminen muutamaan pieneen yksiköön on avain menestykseen. Ammattikorkeakouluilla on maalle paljon annettavaa. Ammattikorkeakoulujen alueella toimiminen tukee muun muassa monipuolisesti Suomen kehitystä.
Voi hyvinkin olla, että kaikilla ammattikorkeakouluilla ei olisi rahkeita toteuttaa tohtorikoulutusta yksin. Uskon, että ammattikorkeakouluilla on kykyä etsiä kumppaneita, rakentaa tohtorikoulutusekosysteemejä erilaisten alojen, ilmiöiden tai muiden työelämän tarpeiden ympärille ja toteuttaa laadukasta koulutusta yhdessä. Tämä ei toki tapahdu hetkessä, mutta kehittämällä ammattikorkeakoulujen osaamista pääsemme tohtorikoulutuksessa nopeasti riittävälle osaamisen tasolle.
Näin koko ajan myös tapahtuu. Ammattikorkeakoulut ovat jo etsineet Euroopasta kumppaneita koulutuksen toteuttamiseen ja kokoavat itselleen osaajia, joilla voivat toteuttaa laadukasta tohtorikoulutusta.
Keskustelu tohtorikoulutuksen ympärillä jatkukoon. Se ei laannu, etenkin kun opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Asiasta voi ja kannattaa muodostaa oma mielipide, vaikka vähän epävarmempikin.
Anniina Sippola
Insinööriliiton erityisasiantuntija
