Monet Insinööriliiton jäsenet osaavat jo odottaa vuodenvaihteessa ilmestyviä palkkatilastoja. Uusi tilastojulkaisu ilmestyi jäsensivulla juuri ennen joulua, ja paperinen versio jaetaan vuoden ensimmäisen Insinööri-lehden välissä. Palkkatilastot ovat jäsenten arvostama ja usein käyttämä jäsenetu, jota on julkaistu jo pitkään.
Palkkatilaston tiedot kerätään vuosittain työmarkkinatutkimuksen kyselylomakkeella lokakuussa. Kyselyyn vastasi tänä vuonna yli 12 000 insinööriä ja tekniikan alan asiantuntijaa. Vastaajien määrä on tutkimuksen tekijöiden näkökulmasta katsottuna huikea ja ison kiitoksen arvoinen.
Palkkatilastot eivät synny hetkessä, valmistelemme niitä lähes koko vuoden ajan. Samaan aikaan keväällä, kun edellisen vuoden työmarkkinatutkimuksen tuloksista vielä viestistään, mietitään jo seuraavaa kyselyä. Insinööriliiton kaksi tutkijaa työstää tutkimusta yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Työmarkkinatutkimuksen kysymyksistä suurin osa pysyy samoina vuodesta toiseen. Näin saamme koottua vertailuaineistoa vuosien ja jopa vuosikymmenten ajalta. Kuitenkin joka vuosi vähintään teemakysymykset vaihtuvat, jotta pystymme pureutumaan myös työelämän ajankohtaisiin aiheisiin.
Joskus vastaajat ihmettelevät, miksi kyselylomake on niin pitkä. Esimerkiksi kysymykset palkasta saattavat tuntua toisteisilta: miksi palkkoja kysytään monella tavalla? Miksi emme laske vaikkapa palkan muutoksen määrää itse?
Nämä ovat tarpeen, kun on hakemassa työpaikkaa.
Kaikki lomakkeella oleva kysymykset ovat harkittuja ja tarpeen, koska niiden avulla voimme huomata myös joitakin yleisiä virheitä ja korjata niitä. Kyselylomakkeella kysytään palkkaa sekä tältä että viime vuodelta, jotta voimme laskea, minkä verran palkat ovat muuttuneet vuoden aikana.
Kaikkein yleisin virhe on merkitä tämän ja viime vuoden palkat keskenään ristiin. Tällaiset niin sanotut varmat virheet korjataan manuaalisesti rivi riviltä.
Kun kyselydata on korjattu, aineistosta saadaan työstettyä palkkatilastojen taulukot. Vastaava tutkija Elina Ahti on kirjoittanut tuloksista artikkelin tilastojulkaisun alkuun. Se kannattaa lukea, sillä siihen on koottu kaikki keskeisimmät havainnot palkkojen kehityksestä. Taiton jälkeen uusi tilasto on jälleen valmistunut ja valmiina palvelemaan jäseniä.
Työmarkkinatutkimuksesta saatu palkka-aineisto toimii pohjana myös jäsensivujen Palkkanosturi-työkalulle sekä Palkat kuvina -sivulle. Nämä helppokäyttöiset apuvälineet ovat tarpeen esimerkiksi silloin, kun on hakemassa uutta työpaikkaa tai haluaa selvittää, miltä oma palkkataso vaikuttaa verrattuna muihin saman tyyppisissä tehtävissä toimiviin.
Palkka-asioiden ja ajankohtaisten teemojen lisäksi työmarkkinatutkimuksen avulla saamme arvokasta tietoa muun muassa jäsenkunnan rakenteesta. Tätä hyödynnetään Insinööriliiton edunvalvonnan pohjatietona. Tuloksista julkaistaan vuoden aikana artikkeleita ja muita nostoja liiton viestintäkanavissa sekä niitä esitellään erilaisissa tilaisuuksissa ja hyödynnetään muun muassa palkkakoulutuksissa.
Kiitos vielä kerran jokaiselle, joka osallistui tähän prosessiin vastaamalla kyselyyn. Seuraava kierros on edessä taas ensi syksynä. Toivottavasti jäsenten into vastata säilyy korkeana, sillä tulokset palvelevat meitä kaikkia.
Paula Pesonen
Insinööriliiton tutkija
