Suomen talouskehitys on ajautunut viimeaikaisten kriisien takia tilanteeseen, jossa meitä uhkaa yksi talouden hankalimmista ilmiöistä, stagflaatio.
Stagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio (hintojen nousu). Termillä kuvataan poikkeuksellista talouden tilaa, jossa yhdistyvät lama, korkea työttömyys sekä korkea inflaatio. Suomessa on havaittavissa jo kaksi näistä kolmesta.
Termiä stagflaatio on käytetty 1970-luvun öljykriisistä lähtien, kun länsimaiden talouksissa oli samanaikaisesti lama, korkea työttömyys ja korkea inflaatio. Ne olivat pääosin seurausta juuri öljykriisistä, öljyn nopeasta hinnannoususta.
Suomen työllisyysaste on noussut korkealle tasolle, mutta talouskasvumme on polkenut finanssikriisistä lähtien paikallaan. Nyt sen lisäksi inflaatiovauhti on noussut korkeaksi.
Inflaation hidastamiseksi on keinoja.
Stagflaatio on tilanteena monella tavalla monimutkainen. On harvinaista, että ajaudutaan tilanteeseen, jossa lama, korkea työttömyys ja korkea inflaatio alkavat esiintyä samanaikaisesti. Yleensä inflaatio voi johtua joko hetkellisesti korkeaksi nousseesta kysynnästä tai liian alhaisesta tarjonnasta. Nämä tekijät ovat yleensä kytköksissä talouden kasvuun.
Tällä hetkellä stagflaation uhka on kasvanut korkeaksi, kun kysynnän kasvu on nostanut inflaation ennakoitua korkeammalle tasolle. Toki talouskasvumme palasi koronapandemian jälkeen kasvu-uralle, mutta Euroopassa vallitseva sotatila näyttää heikentävän talousnäkymiä.
Talousennusteita on jo päivitetty alaspäin. Jatko riippuu paljon siitä, kuinka pitkään sota Ukrainassa jatkuu.
Stagflaatio asettaa monia haasteita talouspolitiikalle. Korkeaksi noussut inflaatio on mahdollista tappaa nostamalla korkoja, mutta tämä voi olla haitallista talouden kasvulle. Korkoja nostamalla raha muuttuu kalliimmaksi, ja tämä vaikuttaa kulutukseen ja investointeihin negatiivisesti.
Meillä on keinoja saada inflaatiovauhtia hitaammaksi. Voimme vaikuttaa eri keinoin myös talouskasvuun, vahvistaa sitä, mutta näiden tekeminen samanaikaisesti on hyvin haastavaa. Stagflaation tilanteessa on haitallista nostaa korkoja, koska talouskasvu on jo pysähtynyt, ja korkotason nostaminen haittaa talouden kasvua edelleen.
Vaikka stagflaation uhka on kasvanut, on vaikea arvioida, onko uhka todellinen. Mikäli inflaatiovauhdin yllättävä nousu jää hetkelliseksi ja sota Ukrainassa loppuu nopeasti, taloutemme voi palata normaalimpaan tilaan ja jatkaa kasvua.
Toisaalta pitkittynyt kriisi hidastaa talouskasvuamme ja voi pitää inflaation korkeammalla. Varmuudella voidaan vain sanoa, että juuri nyt taloudessa lähes kaikki on epävarmaa.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
