Maailma ei valmistu lomaan mennessä

Ihmiset, joita on siunattu hieman pidemmällä, vuosilomaan oikeuttavalla työsuhteella, alkavat jo kevään korvalla miettiä edessä olevaa taukoa arkisen työn aherruksesta. Edessä olevan loman pohtiminen ja suunnitteleminen on pääsääntöisesti mukavaa puuhaa, oli ikä, sukupuoli tai siviilisääty mikä tahansa. Lomastressi – jos sellainen on tullakseen – iskee vasta myöhemmin loman jo alettua.

Lähestyvä vuosiloma voi sen sijaan aiheuttaa työpaikalla työntekijälle ylimääräistä vaivaa ja painetta. Toisinaan syy on ajattelematon työnantaja tai esimies, joka edellyttää sinun tekevän yhtä jos toistakin ennen lomaa.

Tilanne on varsin tuttu etenkin pidempään työelämässä olleille. ”Tämä on hyvä olla valmis ennen lomia. On sitten sinunkin kivampi tulla lomien jälkeen takaisin töihin, eikö niin? Ei sitten tämänkään projektin eteneminen jää kiinni SINUN lomastasi.”

Löytyyhän niitä perusteluja, joilla työntekijää voi yrittää ”kannustaa” ylittämään itsensä ennen kesälomia. Pahimmillaan tuloksena on lomalle raahautuva, loppuun palanut ihminen, jonka ensimmäinen viikko menee nukkuessa ja toinen viikko lähimmäisille tiuskiessa.

Aina syy loman alla iskevään työpaineeseen ei kuitenkaan ole ahne työantaja tai paskamainen pomo, vaan ihminen itse. Käsi ylös, kuka ei ole koskaan elämässään miettinyt tai jopa listannut ylös, mitä kaikkia työhommia aikoo tehdä ennen lomaa?

Ainakaan konttorihommissa ei taida monenkaan käpälä pysyä alhaalla. Minä tunnustan olevani ihminen, joka on aina halunnut vähintäänkin siivota työpöytänsä ennen lomia. Vaikka en mikään siivousintoilija olekaan, näin olen tehnyt pian kolmekymmentä vuotta.

Työpöydän siivoaminen on aina yhtä terapeuttinen kokemus. Jos ja kun työpiste on pitkän työrupeaman jälkeen kuin ”hävityksen kauhistus”, mikään ei ole sen antoisampaa lomanaluspuuhaa kuin panna papereita järjestykseen ja heittää valtaosa pois nurkista kuleksimasta. Puuhan aikana muun muassa huomaa, kuinka moni tärkeäksi kuvittelemasi asia on matkan varrella haalistunut tuiki tavalliseksi tai jopa mitättömäksi.

Työpöydän sekasorto on kohtuullisen helppo hoitaa pois silmistä. Vaikeuskerroin kasvaa, jos alat hoitaa kaikkia päässäsi olevia tekemättömiä töitä vimmaisesti pois alta ennen lomaa. Niitähän nimittäin riittää, ja mitä tunnollisempi ihminen on, sitä enemmän niitä keksii. Ja kuten tuli todettua, aina kaikkia ei tarvitse edes itse keksiä, siinä puuhassa voi pomo tai joskus työkaverikin ”auttaa”.

Oli sitten omistaja, pomo tai työntekijä, työpaikoilla on hyvä pitää mielessä, että maailmaa ei saada puoliksikaan valmiiksi ennen kesälomia. Ja elämä jatkuu lomien jälkeen. Takaan, että jokainen löytää kesken jääneet tehtävät tutusta paikasta, kun palaa hyvin levänneenä takaisin kustannuspaikalle.

Ja mitä siihen työpöytään tulee, senkin voi jättää sekasorron valtaan kesän yli, jos siltä tuntuu. Vai putoaako taivas sittenkin niskaani, jos sen menen tekemään?