Kiertotalous on palannut. Materiaaleja kierrätetään yhä enemmän ja enemmän. Vanhat vaatteetkin ovat rahan arvoista tavaraa.
Niin ne ovat olleet ennenkin. Tervakosken paperitehdas (perustettu 1818) teki aikanaan lumpusta paperia, joka ainoastaan kelpasi Suomen markkamääräisiin seteleihin.
Tehtaan omisti suuressa määrin Suomen Pankki. Nyttemmin eurosetelipaperia valmistetaan 15 eri tehtaassa, mutta ei enää Janakkalan Tervakoskella.
Metallien kierrätys lienee kuluttajalle tutuin kierrätysmuoto. Jokaisen kierrätettävässä pakkauksessa juomia myyvän tahon on otettava vastaan tyhjä pakkaus ja saatettava se kiertoon. Usein tämä pakkaus on alumiinia.
Kierrättäminen on tehty helpoksi. Palautusautomaatin löydät käytännössä jokaisesta kaupasta.
Monet tehtävät ovat osaamis-vaatimuksiltaan lähellä toisiaan.
Suomi onkin maailman maista ykkönen tölkkien kierrättäjänä. Yli 90 prosenttia juomapakkauksista palautuu kiertoon. Turun Kupittaalla tehtiin hiljattain maailmanennätys, 33 328 palautettua tölkkiä päivässä. Tämä tehtiin yhdessä kaupassa.
Paperi on myös arvokas kierrätysmateriaali ja sen keräämistä on harrastettu pitkään. Sanon harrastettu, koska sanomalehtipaperilla on moni urheiluseura varmistanut lasten harrastuksen jatkuvuuden.
Moni isä ja nappulajalkapalloilija on ollut heittelemässä sanomalehtipaaleja auton lavalle talojen porttienpielistä. Jos hyvin kävi, sieltä sai jokusen Morgan Kanenkin siepattua itselleen.
Kierrätysaste kotikeräyspaperilla on mahtavat 91 prosenttia. Tämä on yksi korkeimpia lukuja maailmassa. Suomalaisen paperin valmistukseen käytetään kiertokuitua vain 7 prosenttia, kun Keski-Euroopassa määrä on noin puolet. Suomi onkin harvaan asuttuna raaka-ainelähteenä neitseellisen kuidun lähde.
Kierrätystä kaipaa myös luonto. Perunan kiertoviljely on hyvä esimerkki. Jatkuva perunan kasvatus köyhdyttää maata ja yhä raskaampien tuotantovälineiden yleistyminen tiivistää sen. Näin sadevesi jää pintaan tekemään tuhojaan. Monipuolinen kasvien kierrätys pitää maan kunnossa.
Myös me ihmiset tarvitsemme kierrätystä. Monipuoliset tehtävät työelämässä muokkaavat motivaatiotamme, opettavat meille uusia taitoja ja tietoja. Monipuolisuus tekee meistä moniosaajia.
Tämä on tärkeää, onhan osaava työvoima monen työpaikan tärkein voimavara. Ainakin pikkujouluissa ja tykypäivänä näin meille sanotaan. Ja onhan se totta.
Osaamisen päivittäminen ja täydentäminen on osaltaan myös kierrätystä. Siinäkin vanha materiaali palautetaan kierrätykseen, jalostetaan uuteen käyttöön ja palautetaan takaisin tuotantotekijäksi.
Samalla pyydän anteeksi ihmisistä käyttämiäni teollisia termejä. Ihminenhän ei ole kone, vaikka välillä siltä tuntuu. Jatketaan kuitenkin loppuun saakka valitulla termistöllä.
Monella työpaikalla eri tehtävät ovat osaamisvaatimuksiltaan hyvin lähellä toisiaan. Näin rotaatio on helposti järjestettävissä. Asiantuntijoiden työvälineet eivät suuresti eroa toisistaan ja työpisteet ovat melko identtisiä.
Rotaatio – vaikka vaatimatonkin – saattaa synnyttää uusia virikkeitä, uutta intoa ja mielenkiintoa. Ja niin meillä on työpaikalla uusi ihminen, tai ainakin melkein.
Hannu Takala
Insinööriliiton työsuhdeasiantuntija
