Kouluaikoinani minullakin oli kynäpenaali. Itse asiassa oli montakin. Kansakoulun alaluokilla – olen sellaista käynyt ennen peruskoulu-uudistusta – penaali taisi olla äidin tekemä kankainen. Siinä ei ollut vetoketjua, vaan kurenaru.
Kolmannella luokalla pääsin puutöihin ja Rauhalan koulun opettajan Kimmo Palomäen opastuksella kaikki pojat tekivät puisen penaalin. Kaikille piirustukset olivat samat, mutta jokainen penaali oli omannäköisensä. Omaani en menisi kehumaan.
Penaalissa ovat tietenkin kynät, kumit ja teroitin. Mahtuupa sinne lyhyempi viivainkin, mutta tärkeimmät tarvikkeet lienevät kynä ja teroitin. Oletusarvohan on, että oppilaalta tulee priimaa, vaikka tavallista tarkoittaa. Joten ei siinä pyyhekumi muuten kulu, ellei viivaimella pommita kuminpalasia toisten kiusaksi.
Teroitinta tarvitaan usein, jos kovasti piirretään ja kirjoitetaan. Lyijykynän terä tylstyy tai joskus jopa katkeaa. Silloin pitää teroitin kaivaa esiin ja laittaa kynä kuntoon. Toinen vaihtoehto on vain etsiä penaalin terävin kynä, jos siellä niitä on useita.
Pääjohtaja hämmästeli rallitallipäällikön tapaa huomioida henkilöstönsä.
Työelämässä kuulee joskus mainittavan, että joku ole penaalin terävin kynä. Kaikki me tiedämme, mitä sillä tarkoitetaan. Mistähän sanonta johtuu? Onko lausuja lainannut naapuripulpetin penaalista valmiiksi tylsiä vai ovatko omat kynät jääneet teroittamatta?
Omassa penaalissani oli vain yksi teroitin. One size fits all. Yksi keino riitti kaikkien kynien teroittamiseen. Työelämässä ei välttämättä näin ole. Kynä voi tylsyä monesta syystä. Tällöin pitää olla selvillä, mitä teroitinta milloinkin käytetään. Elokuvan sanoin, tilanteessa on muutama muuttuja.
Työntekijä, jota kohtuuttomasti sanotaan penaalin tylsimmäksi kynäksi, on saattanut jäädä työpaikallaan huomiotta. Hän voi olla todellinen asiantuntija, mutta hiljainen, eikä hänen osuuttaan huomata työyhteisössä. Emme me kaikki halua olla esillä pyytämättä, joku ei lainkaan.
Hän voi olla myös henkilö, jota esimies tai johto ei juuri nyt tarvitse tai hänen osaamistaan ei ole päivitetty tasolle, mitä uudet tehtävät edellyttävät. Kyllä siinä terä tylsyy keneltä tahansa.
Jo pelkkä huomioiminen pitää terässä. Huomioitu henkilö osaa kertoa tarpeistaan ja toiveistaan. Myös ongelmistaan, eivätkä asiat pääse kehittymään pahimpaan mahdolliseen suuntaan.
Työpaikalla on tärkeää, että penaalin jokainen kynä on aina mahdollisimman hyvässä terässä. Siitä syntyy kauttaaltaan hyvää jälkeä.
Toyotan pääjohtaja Akiyo Toyoda hämmästeli uuden rallitallipäällikkönsä Jari-Matti Latvalan tapaa huomioida henkilöstönsä. Latvala toivottaa kaikille huomenta joka päivä, ainakin lähes kaikille.
Tämä teki suuren vaikutuksen konsernijohtajaan, jonka kotimaan työpaikoilla vallitsee edelleen konservatiivinen hierarkia. Se ei ole tämän ajan globaaleissa yrityksissä välttämättä viisasta.
Kukaties Toyodakin hankkii penaalin ja ottaa sen sisällöstä opiksi.
Hannu Takala
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
