Olen joutunut taisteluun. Taistelen anturiteknologiaa vastaan. Arvokas peltilehmäni alkoi vilkutella pilkallisesti merkkivaloja kuin gambialainen rantapoika silmiänsä.
Epäonnekseni on olemassa internet ja siellä ohjeita tuon mystisen MIL-valon sammuttamiseksi. Ihan aluksi pitää hommata vikakoodien (OBD2) lukija. Valo sammuu, mutta apua riittää 60 kilometrin verran. Ja taas se iskee silmää.
Tapahtuu minullekin nöyrtyminen ja on asteltava merkkiliikkeeseen. Diagnoosi tehdään tuota pikaa. Dieselpakokaasuhiukkassuodattimen (DPF) paine-eroanturi (PDS) on rikki. Selväähän tuo. Anturi maksaa 160 euroa.
Tieto pistää säästäväisen, joku sanoisi itaran, miettimään. Jos sen saisi muualta halvemmalla, miettii hän. Netti auttaa jälleen. Tilaus pannaan sisään (melkoisten vaikeuksien kautta) ja ei muuta kuin odottamaan. Aikansa odotettuani saan Postilta (entinen Itella) ilosanoman. Anturi on saapunut. Ja mikä parasta, hinta on alle puolet alkuperäisestä.
Asennuksen jälkeen masennus iskee. 60 kilometriä ajoa ja MIL-valo syttyy jälleen. Ei auttanut. Auto on täynnä antureita, joiden vaikutuksesta tuo silmä saattaa ivallisesti iskeä. Nöyrryn uudestaan ja palaan merkkiliikkeeseen. Ehkä.
Maalis- huhtikuun taitteessa aloin heräilemään aikaisemmin ja aikaisemmin. Johtuu kuulemma melatoniinin erityksen vähenemisestä. Niin kutsuttu ”kolmas silmämme”, käpyrauhanen, tuo vain 120 milligramman painoinen elin aivoissamme, hidastaa tuotantoaan. Ei nukuta enää.
Ihmiskehossa melatoniinin valmistusta serotoniinista säädellään eri anturein eli reseptorein. Niitä sijaitsee silmässä, mahasuolikanavassa, sydän- ja verenkiertoelimistössä, munuaisissa, ihossa ja immuunijärjestelmän soluissa. Antureita on siis täynnä joka Antero.
Mutta jos ei uni tule, missä on vika, mikä anturi renaa. Ja millä harmi korjataan? Vaihdetaanko joku reseptori uuteen? Näinhän meillä insinööreillä on tapana ajatella.
Yksi syy henkilökohtaisen MIL-valon syttymiseen on stressi. Stressin vaikutuksesta reseptorit eli anturit antavat väärää viestiä ja luonnollista unilääkettä ei synny. Lääkettä, joka ei aiheuta riippuvuutta. Jos hyvistä unista aiot nauttia, sinun on siis vältettävä jatkuvaa stressiä.
Onko se kuitenkaan helppoa? Viikoittain saamme lukea uutisia yt-neuvotteluista, joissa työttömyys uhkaa kymmeniä, ellei satoja työntekijöitä. Kun uhka leijuu omalla työpaikalla tai naapurifirmassa, tuutulaulut eivät juuri auta.
Miten stressiä sitten estetään tai hoidetaan? Konstit on monet, sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki. Patenttivastausta stressin välttämiseen tai hoitamiseen ei ole. Jokaisen jaksaminen riippuu osaltaan työkuormasta, jota tuskin keventävät työpaikalla käytävät yt-neuvottelut.
Hyvät, itseä kiinnostavat harrastukset ovat stressinpoistossa merkittävässä osassa. Vielä ehtii leikata marjapensaita. Omenapuihin älä enää koske. Myös liikunta on nautinnollista keväisessä säässä.
Itseäni tietysti virkistävät kaksipyöräisen kevätrutiinit. Tarkasta rengaspaineet, mittaa kulutuspinta, ketjun kireys ja voitelu, lataa akku, tarkasta valot, vaihda öljyt ja suodattimet, testaa jarrut ja päräytä käyntiin.
Kaikilla meillä löytyy se oma juttu, joka pistää kehon anturit aistimaan. Ei muuta kuin kevättä ja vappua kohti.
Hannu Takala Insinööriliiton asiamies