Insinööri-lehti

Jäsenelle euro maksoi 65 senttiä

Insinööriliiton jäsenmäärä on ollut hienosti kasvussa jo useita vuosia. Silti eroavia on yhä määrällisesti liikaa – ja enemmänkin jäseniä liittoon toki mahtuu.

Kun liitoista eronneiden perusteita on selvitetty, keskeinen esiin noussut syy erolle on ”En käytä palveluita”. Liian moni eronnut on väärässä.

Palvelujen käytön nähdään korreloivan suoraan jäsenpidon kanssa. Miksi erota, jos nettojäsenmaksulla eli verovähennyksen jälkeen jäävällä maksulla saa suoraan yli jäsenyyden hinnan verran vakuutusetuja, urapalveluita tai itselle mieluisia tapahtumia?

Valtaosalle jäsenistöä Insinööriliiton paras jäsenpalvelu on kuitenkin edunvalvonnan kautta tuleva hyvä tuotto. Työehtosopimuksilla sovitaan työsuhteen ehdoista, mutta myös minimipalkankorotuksista, joita yleiskorotuksiksikin kutsutaan.

Kumulatiivinen kertymä on huikea jo muutamassa vuodessa.

Noin kaksi kolmesta liiton jäsenestä noudattaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n (ent. Teknologiateollisuus ry) kanssa solmittua työehtosopimusta. Insinööriliitto on neuvottelemassa työehtosopimuksia yhdessä muiden akavalaisten yksityisen sektorin liittojen kanssa Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n nimissä.

Työnantaja on irtisanonut kolmen teknologiateollisuuden sopimusalan (teknologiateollisuus, suunnittelu- ja konsulttiala sekä tietoala) työehtosopimukset ja uusista sopimuksista on neuvottelut käynnissä. Miten kyseisillä aloilla työskentelevä jäsen käytti liiton palveluilta viime vuonna?

Vuonna 2020 kyseisissä työehtosopimuksissa oli sovittu, että paikallisen palkkaratkaisun tekeminen on mahdollista. Samalla sovittiin niin sanottu perälautavaihto, eli jos yrityksessä ei paikalliseen palkkaratkaisuun päädytä, kaikkien sopimuksen piirissä olevien palkkaa korotetaan 1,3 prosenttia.

Insinööriliiton mediaanipalkkaiselle jäsenelle tämä tarkoitti noin 54 euron kuukausittaista korotusta. Jäsenmaksu on noin 35 euroa kuukaudessa.

Ilman kumulatiivisen vaikutuksen huomioimista jäsen sai siis euron 65 sentillä. Kun huomioidaan kumulatiivinen kertymä, tuotto on huikea jo muutamassa vuodessa. Ja tämä ilman mitään riskejä – kunhan järjestäytyminen vain on vahvaa.

YTN:n neuvottelemissa työehtosopimuksissa ei ole määrättyjä palkkoja jäykistämässä jäsenten ansiokehitystä. Emme myöskään neuvottele työnantajien kokonaan siitä palkankorotuspotista, mikä odotetaan jaettavan työlle vuosittain kertyneestä lisäarvosta. Esimerkiksi meriitti- ja kuoppakorotukset odotetaan yrityksen tekevän jo pitääkseen oman kilpailuasemansa.

Tehtävämme on huolehtia kaikkien jäsentemme ostovoiman kehityksestä. Siksi teemme nyt ja tulevaisuudessa voitavamme, että työehtosopimuksissa määritellään perälautavaihtoehdoksi yleiskorotus – käytännössä minimikorotus.

Nyt on erinomainen aika suositella jäsenyyttä, vaikka vain matemaattisin perustein. Parempaa palveluiden käyttöä on vaikea löytää kuin edunvalvonnasta hyötyminen. Mitä vahvempi järjestäytyminen työpaikoilla on, sitä parempi tuotto neuvottelupöydissä saadaan jäsenmaksuille.

Kalle Kiili
Insinööriliiton kenttä- ja kehityspäällikkö