Suomen taloudellinen menestys on rakennettu pitkälti insinöörityön voimin. Osaava ja ammattitaitoinen insinöörikunta on luonut pohjan vientiteollisuuden pärjäämiselle ja Suomen maineelle korkean teknisen osaamisen maana. Taloudellinen taantuma on kuitenkin kohdellut sekä vientiteollisuutta että sen insinööriosaajia kovalla kädellä.
Kansainväliset suhdanteet ja Suomen talouden rakennemuutos ovat johtaneet tilanteeseen, jossa työttömien insinöörien työllisyysnäkymät eivät ole ruusuiset. Toisaalta samaan aikaan on syntynyt uusia osaamistarpeita, joihin aiemmin saatu koulutus ei kaikilta osin vastaa.
Suomessa koulutus on osa työvoimapolitiikkaa; koulutuksen keinoin parannetaan työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä. Näitä koulutuksia ei juuri ole kohdennettu insinööreille tai muille korkeasti koulutetuille. Nyt jos koskaan siihen on tarvetta. Tarvitsemme tarkkaan mietittyä täsmäkoulutusta, sillä perinteiset työnhakua tehostavat taidot ovat monella jo hallussa.
Oikein toimien käsillä oleva murros voidaan kääntää mahdollisuudeksi. Suomen teollisuus tarvitsee pilvipalveluiden, teollisen internetin, big datan ja kyberturvallisuuden osaajia. Osaamisen kapeus selittänee ainakin osin sen, miksi näille aloille on syntynyt kovin vähän uutta yritystoimintaa.
Insinööriliitto kannattaa lämpimästi opetus- ja kulttuuriministeriön ajatusta siitä, että etenkin Nokialta ja Microsoftilta irtisanotuille räätälöidään koulutustarjontaa edellä mainituista aiheista. Sekä pidemmät että lyhyemmät erikoistumis- ja täydennyskoulutukset palvelevat osaamispohjan laajentamista ja uuden yritystoiminnan kasvua.
Kehitteillä olevat uudet erikoistumiskoulutukset luovat pienellä investoinnilla merkittäviä mahdollisuuksia uusiin vientituotteisiin ja -palveluihin. Erikoistumiskoulutukset ovat lisäksi nopea tapa saada asiantuntevaa työvoimaa sitä kaipaaville työpaikoille.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat luonteva taho koulutusten järjestämiseen, sillä niillä on tarvittavaa osaamista ja mielenkiintoa. Samalla varmistetaan koulutuksen laadukkuus ja parannetaan koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta, mikä on avainasemassa rakennettaessa Suomelle parempaa tulevaisuutta.
Työttömien insinöörien täsmäkoulutus on hyvä esimerkki asiasta, jossa elinkeinopolitiikka ja koulutus voivat ihanteellisella tavalla lyödä kättä. Elinkeinoelämällä on tarvetta ja kysyntää uudelle osaamiselle, vailla työtä olevat tekniikan ammattilaiset voivat räätälöidyllä koulutuksella täyttää tyhjiön.
OPM:n ehdottaman hankkeen onnistumiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sen pohjalle on hyvä rakentaa myös uusia elinkeino- ja koulutuspolitiikan yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita.
Hannu Saarikangas Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja