Hevosta suurempi loistoristeilijä

Repolan ex-pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki ilmoitti muutama vuosikymmen sitten elämään jääneen elinkeinopoliittisen viisauden, ettei Suomesta koskaan kannata maailmalle mitään hevosta pienempää viedä.

Matomäen tuntien hän tuskin oli lohkaisunsa kanssa aivan tosissaan. Se oli sananvalmiin ja satakuntalaista huumoria viljelevän metalli- ja metsäteollisuuspatruunan naseva toteamus sen ajan riennosta. Laivojen ja paperikoneiden avulla maa oli sotien jälkeen vaurastunut, ja tätä totuutta Matomäki halusi ehkä korostaa ja alleviivata.

Tuli 1990-luku, Nokia ja Suomen elektroniikkateollisuuden nousu. Matomäen lausunto joutui häpeään, taidettiin vanhan teollisuusmiehen höpinöille muutamissa talouskirjoituksissa naureskellakin. Ja mikä ettei: kännykkäbisnes kukoisti, ilma oli solkenaan bittejä ja mikrosiruja.

Mutta ei kasvanut sekään puu taivaaseen asti; kun hyvästä alkoi tulla halpaa, korkeatasoinen elektroniikkavientimme mureni pala palalta rajussa kansainvälisessä kilpailussa. Sopeutuminen jatkuu edelleen.

Mutta ei raskaalla metalliteollisuudellakaan mennyt ruusuisesti. Etenkin telakkateollisuus oli henkitoreissaan. Suomessa käytiin kovaa keskustelua muun muassa valtion mahdollisuudesta tukea kituvaa teollisuudenalaa. Oli heitäkin, jotka olivat valmiit heittämään kepeät mullat telakoiden ja Suomessa valmistettujen laivojen päälle.

Tuli vuosi 2014. STX Turun telakka myytiin saksalaiselle Meyer Werftille ja Suomen valtiolle, joka on sittemmin myynyt osuutensa pois. Tilauksia alkoi tulla, tällä viikolla ilmoitettiin kahden uuden loistoristeilijän tilauksista. Tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2022, pelkästään telakalla työskentelee 1 500 työntekijää.

Tarinalla on ainakin kaksi opetusta. Ei ikivanhaa suomalaista laivanrakennusta noin vain tapeta. Meillä on laivanrakennuksessa, suunnittelussa ja kokoonpanossa edelleen sellaista korkeaa osaamista, jolle on maailmalla kysyntää. Mutta kovakaan osaaminen ei riitä, jos omistaja ei ole tilanteen tasalla.

Saksalaisen Meyerin laivanrakennussuvun nuoremmat vesat näyttävät uskovan suomalaiseen taitoon enemmän kuin me suomalaiset itse. Hyvä niin. Näyttää siltä, että tämä pitää tuhannet varsinaissuomalaiset laivanrakentajat leivässä pitkälle ensi vuosikymmenelle.

Yksi asia unohtui. STX:n toinen, Matomäen kotikonnuilla Raumalla sijaitseva telakka ehti sekin lopettaa toimintansa kesällä 2014. Telakan pelastajaksi tuli Rauman kaupunki, joka osti telakka-alueen ennen STX Finlandin myyntiä saksalaisille.

Nyt telakka-alan ammattilaisten perustama Rauma Marine Constructions valmistaa alueella tekosaaria Persianlahden rantojen luksushotelleihin. Kai nekin sentään ovat keskiverto suomenhevosta suurempia?