Insinööri-lehti

Hätä keinot keksii

Neljä vuotta sitten suomalaiset poliitikot ilmoittivat, että vuoteen 2030 mennessä Suomen TKI-panostusten tulee olla neljä prosenttia BKT:sta. Tavoite on kirjattu myös Marinin hallituksen ohjelmaan.

Tavoitteelle on yhteiskunnassa varsin laaja kannatus. Myös toimia asian eteen on ehditty tehdä jonkin verran. Vaikka neljän prosentin tavoite on kytketty BKT:hen, se ei tarkoita, että se täyttyy valtion toimin. Myös yrityksiä kannustetaan panostamaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Laajasta kannatuksesta huolimatta konkreettisten toimien eteneminen ei ole ollut helppoa. Matkaan on mahtunut mutkia, viimeisimpänä hallituksen sisäisen yhteistyön haasteet.

Kulunut vaalikausi on ollut varsin mielenkiintoinen. Pääministeri on vaihtunut Antti Rinteestä Sanna Mariniin. Myös muita ministereitä on vaihdettu, muutamia kohujen saattelemana.

Tukea TKI-tiekartalle löytyi myös oppositiosta.

Korona ja Ukrainan sota toivat hetkittäin jonkinlaista yksituumaisuutta jopa koko eduskuntaan, mutta se on ollut ohimenevää. Etenkin tänä syksynä olemme nähneet tuuletusta kotimaan politiikassa. Mielipiteitä on vaihdettu kipakasti, mikä on tarjonnut uutisnälkäiselle medialle purtavaa lähes päivittäin.

Hallituspuolueiden välillä on aina erimielisyyttä, tai ainakin jännitettä. Tämä on varsin luontevaa, kun puolueet ovat aatteiltaan ja tavoitteiltaan erilaisia. Kun hallituksessa on useita puolueita, asioiden yhteensovittamista riittää.

Kun ministeriö valmistelee lakiesitystä, hallituksen tuki ei ole itsestään selvää. Jos se puuttuu, esitys ei yleensä etene eduskuntaan. Lähes valmiita tai valmiita hallituksen lakiesityksiä kaatuu tämän tästä.

Marraskuussa niitä kaatui kerralla kunnon kasa. Läjässä oli myös TKI-investointeja koskeva lakiesitys, jonka myötä yritys olisi voinut vähentää verotuksessa puolet TKI-toimintaan liittyvistä kuluista. Lisävähennyksen olisi voinut saada TKI-toiminnan määrän lisääntymisestä verrattuna edelliseen vuoteen.

Mutta tällä kertaa kertaalleen jo kaatuneeksi julistetun lakiesityksen matka ei päättynytkään. Asialla oli eduskunnassa sen verran laajaa kannatusta, että Suomen TKI-tiekarttaa valmistellut parlamentaarinen ryhmä otti asiakseen sen edistämisen.

Politiikka on joskus mahdollisuuksien taidetta. Hallituksen lakiesityksen sijaan esitys kirjoitettiin pienin muutoksin kansanedustajien lakialoitteeksi. Lailla oli jo valmiiksi tukea hallituspuolueiden riveistä. Koska esitys perustui parlamentaarisesti valmistellulle työlle, sille löytyi tukea myös oppositiosta. Ja niin kävi, että mutkien ja epätavallisten vaiheiden jälkeen esitys saatiin viime viikolla maaliin ja laki on voimassa ensi vuoden alusta alkaen.

Hyvä niin, sillä Suomen menestymisen kannalta TKI-panostukset ovat elintärkeitä. Lakimuutos on askel menestyvämmän Suomen suuntaan, mutta ei se täydellinen ole. Jään edelleen kaipaamaan mm. rahoitusta ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan. Varmaan muitakin uusia toimia tarvitaan, että edes neljän prosentin tavoite täyttyy.

Nähty episodi herättää kuitenkin huolta suomalaisen politiikan tilasta. Sota Euroopassa lienee merkittävä peruste sille, miksi hallitus on edelleen kasassa. Meno hallituksessa on ollut sen verran riitaisaa, että normaaleissa oloissa sen taival olisi voinut kukaties päättyä ennen aikojaan.

Onneksi suomalainen politiikka on riidoissaankin vielä melko maltillista. Riidan keskellä löydettiin ymmärrystä ainakin joidenkin tärkeiden asioiden edistämiseen, vaikka hieman harvinaisemmilla työkaluilla.

Eduskunta ja muu Suomi hiljenee joulun viettoon. Kaikkien lienee hyvä rauhoittua ja kerätä pyhien aikaa voimia kohti kevättä.

Anniina Sippola
Insinööriliiton erityisasiantuntija