”Mikä on jännittävin avaus, minkä olet EU-vaalikampanjoissa kuullut”, kyseli eräs toimittaja Twitterissä hiljan. Kenellekään ei tullut mitään mieleen. Hyvä niin.
Euroopan unioni on monen mielessä tylsä, byrokraattinen ja etäinen. Se on sikäli hassua, että EU on kaikkea muuta kuin etäinen: elämme siinä joka päivä. Suomen lainsäädännöstä merkittävä osuus perustuu suoraan unionin lainsäädäntöön.
Arjessa EU on niin läsnä, ettei sitä edes huomaa. Menemme nukkumaan EU:ssa ja heräämme EU:ssa aamuisin töihin. Matkustelemme iloisesti ympäri Eurooppaa niin kuin rajoja ei olisi koskaan ollutkaan. Kun törmäämme Euroopassa muuhun valuuttaan kuin euroon, ärsyynnymme: pitääkö tässä jotain kursseja alkaa tarkastella.
Pitäisikö arkiseen EU:hun keksiä jotain jännittävää? Mielestäni ei.
EU-politiikassa on viime vuosina koettu jännitystä aivan tarpeeksi. On nähty talous- ja työllisyyskriisi ja sen seurauksena puolipaniikissa kehitellyt ohjausmenetelmät. On otettu yllätettyinä vastaan maahanmuuttokriisi ja kehitetty sitä seuranneet poikkeukselliset toimenpiteet. On opittu, kuinka legitimiteettikriisi ja populismi ovat yhdistelmä, jotka voivat syöstä entisen imperiumin täysin raiteiltaan.
Insinööriliitto julkaisi omat EU-vaalitavoitteensa alkuvuodesta. Me pidämme Suomen EU-jäsenyyttä tärkeänä ja arvokkaana. Vaikka EU vaikuttaisi kuinka tylsältä, se on ylivoimaisesti merkittävin kanavamme vaikuttaa globaaleihin kehityskulkuihin.
EU on paitsi arvoyhteisö ja talousalue, myös työmarkkina. Sisämarkkinat vaativat edelleen kehittämistä, työelämän lainsäädäntö uusia avauksia ja eurooppalainen teollisuus, tutkimus ja innovaatiot yhteistyötä ja rahoitusta. Euroopassa on investoitava tehokkaasti vähähiilisiin teknologioihin ja rakennettava yhteistä infrastruktuuria, joka mahdollistaa uudistuvan teollisuuden toimintaedellytykset, laadukkaat työpaikat ja eurooppalaisen hyvinvoinnin.
EU-politiikka on parhaimmillaan silloin, kun sitä ohjaavat EU:n arvot ja mahdollisimman laajasti jaettu visio unionin tulevaisuudesta. Käytännön politiikassa jännitys on harvoin hyvästä.
Jenni Karjalainen
Insinööriliiton johtava asiantuntija
