Insinööri-lehti

Ennustaminen on vaikeaa

Maapallon kirjatun historian ajalta löytyy lukematon määrä ennustajia ja ennustuksia. Niistä useimmat ovat olleet väärässä ja vääriä. Maailmanlopun ennustaminen lienee ollut aiheena suosituin. Sitä ovat ennustaneet niin afrikkalaiset kuin amerikkalaisetkin.

Assyyrialaiset olivat asian ytimessä, kun 2800 ennen ajanlaskun alkua perustelivat maailmanlopun tulemista korruptiolla ja lahjonnalla. Ennustus ei ollut ihan huono, niihin jos johonkin tämän pallon pyöriminen joskus pysähtyy. Toisaalta, ei se maailmanloppu kuitenkaan tullut assyyrien asettamalla hetkellä.

Roomalaiset ennustivat maailmanlopun tulevaksi 634 e.a.a., mutta olivat epähuomiossa rajanneet sen vain Rooman kaupunkiin. Tai sitten vaan olettivat, että koko maailma tuhoutuu, jos Rooma tuhoutuu. Lähestyminen aiheeseen tuntuu vuosituhansia myöhemmin jotenkin toijalalaiselta. Toisaalta Arvo Ylppö oli pituudeltaan samaa mittaa kuin muinaiset roomalaiset keskimäärin.

Tuoreempia ennustuksia on George Van Tasselin ennustus. Oman kertomansa mukaan avaruusolento Ashtarin kanssa yhteydessä oleva UFO-profeetta väitti apokalypsin kolmannen kärsimyksen alkavan 20. elokuuta 1967. Tämän jälkeen Yhdysvaltain kaakkoisosa tulisi tuhoutumaan Neuvostoliiton ydinasehyökkäyksessä.

Tasatuhansille osuvia ennustuksia ovat muun muassa ranskalaisen Paavi Sylvester II ennuste tammikuun 1. päivälle vuonna 1000. Taisi siitä saada nimensä almanakkaan. Ennustetta tarkennettiin myöhemmin tasan tuhat vuotta myöhemmäksi vuodelle 2000, mutta pieleen meni sekin Kehnoa estimointia, mutta Sylvesterin nimeä kantava päivä on ja pysyy vuoden ensimmäisenä.

Myös mayat ja inkat ovat ennustelleet maailmanlopun tulevaksi, mutta heidän almanakkansa on niin vaikeaselkoinen, etten siitä tarkkaa päivää saanut selville. Mutta tulossa kaiketi on, mikäli oikein ymmärrän.

Muutakin on ennustettu, esimerkiksi Suomen huonoa taloutta ja tulevaisuutta. Ennusteen mukaan sen nähdään jatkuvan pitkälle, useiden vuosien päähän. Vielä kahden tai neljänkin vuoden päästä on korjattavaa työajoissa ja elvytettävää rakenteissa.

Arkipyhien siirtäminen viikonloppuun on ilmeisesti suunniteltu ja kohdistettu juuri tuonne tulevaisuuteen. Pyhien poisto edellyttää päätöstä kirkkolain muuttamisesta kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöllä.

Päätökseen tarvitaan kaksi käsittelyä. Kirkolliskokoukset ovat touko- ja marraskuussa. Siis vuosi siinä ainakin vierähtää. Seuraavaksi esitys menisi opetus- ja kulttuuriministerille pähkäiltäväksi. Pari vuotta on oltu asian kanssa selällään tässä vaiheessa.

Herääkin kysymys, onko tilanne jo sellainen, että tarvitaan moista liikettä? Eipä ole tarvittu Iso-Britanniankaan alueella, missä arkipyhiä on kahdeksasta kymmeneen vähän riippuen siitä, oletko skotti vai britti.

Joskus voisi reilusti myöntää, ettei ennustaminen vaan onnistu. Näin muun muassa teki säveltäjämestarimme Jean Sibelius. Sibelius ilmoitti olevansa säveltäjä eikä ennustaja, kun Aino-rouva häneltä kyseli, koska mies aikoo kotiin palautua Carl Kämpin 1887 rakennuttamasta hotellista.

Hannu Takala
Insinööriliiton asiamies