Ihmiselle on ominaista virheellinen ajattelu. Yksi ihmiselle tyypillinen ajattelun virhe on taipumus jumiutua ensin esitettyyn tietoon, vaikka myöhemmin tulee esille tietoa, jonka perusteella alkuperäistä näkemystä pitäisi muuttaa. Ihminen on myös taipuvainen uskomaan, että kahden harvinaisen asian tapahtuessa yhtä aikaa asioiden välillä on kausaalisuhde.
Ennakkoluulot tyydyttävät ihmisen psykologisia tarpeita. Tutkimus on osoittanut, että ennakkoluulot ovat usein tiedostamattomia. Ajattelua muovaavat epäsuorat asenteet ja uskomukset, eivätkä ihmisen havainnot ja arviot ole aina tietoisesti kontrolloituja.
Monet ajattelun prosesseista toimivat olematta tietoisen huomion keskiössä. Tiedostamattomat asenteet voivat olla myös epäsuhdassa tietoisen käyttäytymisen kanssa; esimerkiksi aiemmat kokemukset voivat ohjata käyttäytymistä jopa silloin, kun itse kokemusta ei kykene edes muistamaan.
Kauneudesta, pituudesta ja miessukupuolesta on apua työpaikan saamisessa.
Ihmisellä on sisäänrakennettu taipumus määritellä itsensä ryhmäjäsenyyksien avulla. Ominainen tapa on erotella muut ihmiset toisistaan sisäryhmiin ja ulkoryhmiin. Yleensä sisäryhmä–ulkoryhmä-erottelu tehdään jonkin ulkoisesti erottuvan piirteen perusteella, mutta siihen liitetään herkästi myös muita ominaisuuksia.
Ihminen pyrkii hankkimaan sisäryhmälleen paremmuutta vertailun kohteena oleviin ulkoryhmiin nähden ja käytössä on joukko puolustusmekanismeja, joihin turvautua, jos uusi, saatavilla oleva tieto uhkaa kielteistä ulkoryhmästereotypiaa. Taipuvaisuus luottaa sokeasti omiin uskomuksiinsa voi aiheuttaa paitsi kielteistä suhtautumista myös katteetonta suosimista.
Usein ajatellaan, että ulkoryhmästereotypiat liittyvät vain etnisiä ryhmiä koskeviin ennakkoluuloihin, mutta yleisiä ennakkoluuloja luovia ryhmäjakoperusteita voivat olla myös esimerkiksi ikään, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, poliittiseen kantaan, kieleen tai seksuaalinen suuntautumiseen liittyvät piirteet.
Harva tunnustaa näkevänsä miehet ja naiset erilaisessa valossa, mutta asenteet vaikuttavat toimintaan tiedostamattomalla tasolla. Ihminen voi pitää itseään sitoutuneena esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon ihanteeseen ja kokea toimivansa tasa-arvoa edistävällä tavalla, vaikka käytännössä näin ei tapahdu.
Esimerkiksi kauneudesta, pituudesta tai miessukupuolesta on todettu olevan apua työpaikan saamisessa, vaikka mikään näistä tekijöistä ei vaikuta työnhakijan pätevyyteen. Sekä miesten että naisten on havaittu syrjivän tiedostamattomalla tasolla jopa silloin, kun heidän julkilausutut periaatteensa ovat päinvastaiset.
Tiedostamattomat ennakkoasenteet ovat siis väistämätön osa ihmisen ajattelua, mutta asenteiden vaikutusta käyttäytymiseen on mahdollista vähentää. Muiden ihmisten oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu vaatii siis tietoista ajattelua.
Asenteiden ja uskomusten taustalla vaikuttavien psykologisien mekanismien tunnistaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeä rooli on lainsäätäjällä sekä esimerkiksi työpaikoilla tehdyillä yhdenvertaisuussuunnitelmilla.
Varpu Multisilta
Insinööriliiton työmarkkinatutkija
