Marinin hallitus on päättänyt lisäbudjetissaan korkeakoulujen lähes viiden tuhannen aloituspaikan rahoituksesta vuodelle 2020. Lisäämällä aloituspaikkoja pyritään ennaltaehkäisemään työttömyyttä ja vastaamaan työelämän tuleviin osaamistarpeisiin. Onko paikkojen lisääminen oikea ratkaisu tavoitteiden saavuttamiseen, selviää vasta tulevaisuudessa.
Koulutuspaikkoja ollaan lisäämässä sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä ainakin kaupalliselle alalle, tekniikan aloille sekä sosiaali- ja terveysalalle. Noin viiden tuhannen aloituspaikan lisääminen on vasta alku. Vuosina 2020–2022 on tarkoitus lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja yli kymmenellä tuhannella.
Ennen koulutuspaikkojen kategorista lisäämistä on syytä tarkastella eri alojen työttömyyttä ja koulutusta. Ammattikorkeakoulujen tekniikan aloilta valmistuneille on kieltämättä työmarkkinoilla kysyntää. Samaan aikaan paljon insinöörejä on kuitenkin myös työttömänä.
Tämä voi ainakin osittain johtua esimerkiksi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista. Koulutuksessa pitääkin keskittyä kouluttamaan asiantuntijoita, joiden osaamiselle on aitoa kysyntää. Koulutuspaikkojen lisäämistä on vaikea nähdä oikeana toimenpiteenä, jos alalla on havaittavissa jo nyt työttömyyttä.
On parempi keskittyä korjaamaan koulutuksen epäkohtia.
Myös koulutuksen tehokkuuden tarkasteleminen on tärkeää. Ammattikorkeakouluissa tekniikan alojen koulutus jättää tässä suhteessa toivomisen varaa. Insinööriopintoja suorittavien keskeyttämisprosentit ovat muihin aloihin verraten korkeat. Aloittaneista vain hieman yli puolet suorittaa tavoitetutkinnon. Joka kymmenes keskeyttää opinnot vuosittain.
Onko siis järkevää lisätä koulutuspaikkoja, jos työmarkkinoilla on jo tarjontaa ja koulutus on tehotonta?
Vaihtoehtoisesti voidaan keskittyä määrän sijaan laatuun. Tekniikan aloilla työnantajat ovat huolissaan osaamisen tasosta. On huomattavasti parempi keskittyä korjaamaan koulutuksen epäkohtia kuin yrittää hinata valmistuneiden määrää ylös vain lisäämällä aloituspaikkoja.
Näin saadaan parannettua koulutuksen tehokkuutta, jolloin valmistuneiden määrä nousee ilman aloituspaikkojen lisäämistä. Tämä kuitenkin edellyttää, että opintojen keskeytymisen taustalla olevat syyt selvitetään ja niihin puututaan.
Nostamalla insinöörikoulutuksen läpäisyä suoritettujen tutkintojen määrä kasvaa ilman aloituspaikkojen lisäämistä. Jos lisäämme vain aloituspaikkoja, on mahdollista, että tehoton koulutus kuluttaa yhteiskunnan varoja koko ajan vain enemmän, kun tutkintoja jää kesken.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
