Insinööri-lehti

Ylen ihmeellisiä asioita

Perjantain kahvitunnilla porukalla totesimme, että olipahan taas kummallinen uutisviikko. Alkuviikolla kohistiin pari päivää keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen kirjasta.

Se ei sittenkään heiluttanut presidentin, ministerien, kansanedustajien tai edes pienempien viskaalien palleja, vaikka heikkohermoisimmat poliitikot niin pelkäsivät. Vanhan Niemisen eduskunnassa työskentelevä kaveri oli jo torstaina tiennyt kertoa, että väri on palannut Zyskowiczin, Vanhasen, Kääriäisen ja kumppanien kasvoille.

Korhosen kirja oli siis aikamoinen tussahdus. Tämä kävi selväksi jo maanantai-iltana. Vaikka kirja oli Yleisradion MOT:n ja A-studion aiheena sekä pääuutislähetyksen ykkösuutinen, se ei estänyt Ylen politiikan toimittajaa suolaamasta kirjaa sisältöä illan uutislähetyksessä.

***

Kuten toimittaja ennusti, kirja ei sisältänyt juuri mitään sellaista, joka kiinnostaisi uutisista eläviä toimittajia kahta, kolmea päivää pidempään. Mies siis tiesi mitä puhui, mutta poikien kanssa arvuuttelimme, mitä mahtoivat ajatella Ylessä he, jotka näkivät kirjan uutisarvon etukäteen aivan toisessa valossa.

Joku epäili Korhosen käyttäneen hyväkseen vanhoja luottotoimittajiaan kirjan myynninedistämisessä, toinen taas katsoi Yleisradion pelanneen varman päälle esittelemällä kirjan sekä suurena uutisena että vähemmän tärkeänä tekeleenä.

Emme asiaa kauaa jaksaneet vatvoa. Tulimme siihen tulokseen, että meillä on parempaakin tekemistä ja palasimme työn ääreen.

***

Loppuviikosta saimme uutta ihmeteltävää, kun valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto keksi antaa yhdelle toimittajalle porttikiellon ministeriön taustatilaisuuteen. Viestintäjohtaja perusteli porttikieltoa luottamuspulalla.

Kun taustatilaisuuden aihe oli kiistanalainen hallintarekisteri ja porttikiellon saanut toimittaja Eduskunta III -näytelmän käsikirjoittajiin kuuluva Jari Hanska, oli selvää, että moinen toimenpide sai pääosan mediasta oitis takajaloilleen.

Jupakalla oli jokseenkin onnellinen loppu. Taustatilaisuus järjestettiin, tosin tunnelmaltaan kireänä. Hanskakin pääsi paikalle, mutta poistui saman tien. Kun vielä Lehto esitti katuvaista ja myönsi tehneensä virhearvion ryhtyessään määrittelemään toimittajien luotettavuutta, tilanne alkoi rauhoittua.

***

Episodi näyttää äkkiseltään erikoiselta, mutta selitys ministeriön viestintäjohtajan kovaan kielenkäyttöön ja otteisiin voi löytyä hänen edellisestä työpaikastaan.

Lehto tuli valtiovarainministeriöön Suojelupoliisista, jonka viestintää hän ehti johtaa viitisen vuotta. Ehkä Lehto vain unohti vaihtaneensa työpaikkaa ja ryhtyi vanhasta muistista tekemään taustatilaisuuden osallistujista luotettavuuslistaa.

Supossahan erilaisia listoja on tehty ja säilytetty maailman sivu. Suojelupoliisille sellainen ehkä sopii, mutta ei kai sentään ministeriöille?