Olemme poikien kanssa tulleet työmaalla siihen tulokseen, että se on vaan mahdotonta olla suomalaisille mieliksi. Teet niin tai näin, aina tulee joku porukka, joka kuorossa huutaa, ”miksi te näin teitte”.
Ja kun fiilis vääryydestä on syntynyt, sitä et toiseksi muuta, teet mitä tahansa. Ei auta laskelmat, ei vakuuttelut, ei oikeaksi todistaminen: virhe on tehty ja sillä hyvä.
* * *
Otetaan nyt vaikka esimerkiksi yksi kuluvan viikon uutisista, VR:n lippu-uudistus ja uusi hinnoittelu, joka kohtuullisen korkealla osumatiheydellä näkyy junalla matkustavien kukkarossa myönteisellä tavalla. Rahaa jää siis lipun ostamisen jälkeen lompsaan aikaisempaa enemmän.
Luulisi olevan tyytyväisiä ihmisiä siellä täällä, mutta vielä mitä. Ensin älähtivät lapsiperheet – laskihan lipun alaikäraja kuudesta ikävuodesta neljään. Onhan lastenlipun alennus 40 pinnaa, mutta siitä huolimatta, miten sitä jatkossa mummolaan, pyöräillen vai?
Valitusta on kuulunut myös opiskelijoiden ja eläkeläisten suusta, onhan alennusprosentti aikaisempaa pienempi. Ei auta, vaikka lippujen hintoja olisi muuten kauttaaltaan laskettu ja matkustaminen pitäisi tulla aikaisempaa halvemmaksi; alennusprosentti ei ole entinen, hinnoittelu on siis huono.
* * *
Mutta ei tässä vielä kaikki. Nuorempi kirvesmies käy töissä Helsingissä Hämeenlinnasta. Hän oli torstaiaamuna asemalaiturilla kuullut miesjoukon keskustelevan, että vuoden lippu kyseisellä välillä on jatkossa peräti 48 prosenttia halvempi.
Pitävät kyseiset laskelmat paikkaansa tai ei, luulisi, että moinen kädenojennus saa työmatkalaiset hyrisemään tyytyväisyyttä. Vielä mitä, miesringissä tyytymättömyys kukoisti.
Yksi valitti sitä, että oli vuosi sitten juhannusviikolla ostanut vuoden lipun. Vakavissaan harkitsi, että vaatii rahoja takaisin jäljellä olevan neljän kuukauden osalta.
– Ei tällä tavalla voi toimia, herra mekkaloi.
* * *
Vielä parempaa oli tulossa. Miehet ryhtyivät yhdessä ihmettelemään, miten ylipäätään on mahdollista, että VR pystyy yhtäkkiä laskemaan kausilipun hintaa näin paljon. Ja ei kulunut kuin tovi, kun joku keksi, että varmaan lippujen hinnoissa on ollut ilmaa jo kotvan aikaa.
– Varmaan tässä on kuulkaa maksettu vuosien varrella VR:lle pitkä penni ihan tyhjästä. Minäkin kulkenut tätä väliä pian kaksikymmentä vuotta, joku arvuutteli.
Naapuri yritti vieressä varovaisesti esittää, että jäähän siitä nyt mukavasti kesälomareissulle enemmän rahaa, kun lomien jälkeen ostettava lippu on yli tuhat euroa halvempi. Kuuroille korville meni, uuden hinnoittelun moittiminen jatkui.
Niin että ei tästäkään mitään tule, joten eiköhän se ole parempi, että VR peruu uudistuksen, palauttaa hinnat ennalleen ja nostaa niitä totutusti aina tammikuussa viitisen prosenttia.
