Insinööri-lehti

Vastaukset lehden 4/2020 kysymyksiin ja kakuroon

Vastaukset Insinööri-lehden 4/2020 kakuroon ja tiukkaan trioon.

1. Kaasuautojen yleistymisen taustalla on kaasun ympäristöystävällisyys polttoaineena sekä bensiiniä ja dieseliä huokeampi hinta. Autoihin voi tankata maakaasua ja biokaasua, mitä eroa näiden polttoaineiden koostumuksilla on?

Vastaus: Ei käytännössä mitään, sillä maakaasu ja biokaasu ovat molemmat lähes täysin metaania. Maakaasu tuodaan Venäjältä ja biokaasu on tuotettu muun muassa maatalouden, kotitalouksien ja teollisuuden biojätteistä.

 

2. Edesmenneen Itä-Saksan perintö alkaa haalistua, mutta tarkkasilmäinen huomaa siitä yhä jäänteitä Suomessakin, esimerkiksi retrotavaroissa. Mikä tehtävä oli DDR:n virastolla AIF (Amt für industrielle Formgestaltung)?

Vastaus: AIF oli yksi virastoista, jotka valvoivat DDR:ssä muun muassa muotoilua ja muotoilijoiden lojaalisuutta järjestelmälle. AIF:n kontrollissa oli esimerkiksi kulutustavaroiden valmistus- ja suunnitteluprosessit.

 

3. Malaria tunnetaan nykyisin lähinnä eteläisemmän maailman vitsauksena, mutta aiempina vuosisatoina tauti on ollut yleinen Euroopassakin. Missä on tavattu maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus?

Vastaus: Utsjoella. Malaria eli horkka oli Suomessa yleinen erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla. Tuonaikaiset kosteat ja lämpimät asumukset olivat otollisia talvehtimispaikkoja horkkasääskille. Vielä jatkosodan aikana Suomessa todettiin 3 000 horkka- eli malariatapausta.

 

Kakuron vastaukset päivittyy.