Meneillään olevat työehtosopimusneuvottelut ovat saaneet paljon huomiota julkisessa keskustelussa. Neuvottelut ovat edenneet hitaasti ja työntekijäpuoli on joutunut tilanteeseen, jossa neuvotteluja vauhditetaan painostustoimin.
Painostustoimet, kuten lakot, ylityökiellot tai muut mielenilmaukset, ovat osa normaalia neuvotteluprosessia silloin, kun sopimukseen ei päästä tavanomaisin keinoin. Näillä toimenpiteillä työntekijät pyrkivät osoittamaan oman asemansa ja vaikutusvaltansa sekä vauhdittamaan neuvotteluiden etenemistä.
Viime aikoina lakkojen demonisointi on lisääntynyt julkisessa keskustelussa. On tuotu esille, että lakot vaarantavat orastavan kasvun ja vievät Suomen kilpailukyvyn verrattuna kilpailijamaihimme. Pahimmissa julkituoduissa skenaarioissa maalataan kuvaa, jossa lakot ajavat Suomen konkurssien aaltoon. Osoitetaan myös laskelmia, jossa kerrotaan lakkopäivän maksavan Suomelle jopa kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja.
Nämä edellä mainitut ovat tietysti osa työnantajapuolen neuvottelutaktiikkaa, ja siksi niitä rummutetaankin tiedotusvälineissä lähes taukoamatta. On kuitenkin muistettava, että lakko on demokratian perusoikeus ja keskeinen työntekijöiden vaikuttamisen keino. Historiallisesti lakot ovat mahdollistaneet monia tärkeitä saavutuksia, kuten paremmat palkat, turvallisemmat työolot ja inhimillisempiä työaikoja.
Lakolla on oltava vaikutuksia, jotta se toimii.
Vaikka lakko ei ole koskaan ensisijainen ratkaisu, se voi joskus olla välttämätön. Työntekijäpuolella ei ole oikein muita keinoja käytettävissä kuin työpanoksen käyttäminen neuvottelujen välineenä. Voihan sitä tietysti vain kauniisti pyytää lisää palkkaa, mutta ymmärrettävästi sellainen ei juuri koskaan johda toivottuun lopputulokseen.
Usein myös nostetaan esille, että työtaistelut vaikuttavat yritysten lisäksi myös asianosattomiin, vaikka ammattijärjestöt yrittävätkin rajata lakkoja mahdollisimman järkevästi. Pitää muistaa, että lakolla on oltava vaikutuksia, jotta se toimii tehokkaana neuvotteluvälineenä. Yleensä työssäkäyvä väestönosa suhtautuukin lakkoihin ymmärtäväisesti, mutta näyttää siltä, että julkisuuden rummutus on muuttamassa asenteita lakkoja kohtaan kielteisempään suuntaan.
On olennaista muistaa, että lopullinen tavoite on aina sopimuksen saavuttaminen – sopimuksen, joka palvelee niin työntekijöiden kuin työnantajienkin etuja. Nykyiset neuvottelut käynevät entistä vaikeammiksi, koska on säädetty uusia työelämää koskevia lakeja, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa. Osa on vielä tulossa ja näihinkin on TES-neuvotteluissa varauduttava.
Lopuksi on tärkeää muistaa, että vaikka painostustoimiin ryhdytään, niillä pyritään aina parempaan tulevaisuuteen ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Jokaisen osapuolen ponnisteluja tarvitaan, jotta työelämästä voidaan rakentaa reilu ja kestävä kaikille.
Paras lakko on sellainen lakko, johon ei ennakkoilmoituksesta huolimatta tarvitse koskaan mennä.
Timo Veijola
Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Nokia Solutions and Networks Oy:ssa
