Ragnar Rautanyrkki eli Arto Rikkonen maalasi sotamaalauksen omalla verellään.
Aulis Veteläinen kehui Hämeen ja Keski-Suomen insinöörien välistä yhteistyötä.
Vanhemmat Mikko ja Hanna sekä lapset Hilma ja Voitto Tofferi jahtasivat aarteita puhelimella.
Grete Ahtola liimaa Sanni Leinoselle Ihastu insinööriin -tatuoinnin.
Insinööri-lehti

Veri lensi keskiaikatapahtumassa

Insinööriliiton teltta houkutti niin insinöörien kuin muidenkin perheitä Hämeen keskiaikafestivaalilla.

Tuima viikinkijoukko harppoo pitkin Linnanpuistoa. Viikingit ovat Tuuloksen keskiaikaiset -ryhmän harrastajia, jotka esittävät tositapahtumiin perustuvia hahmoja. Uljas soturi kokoaa uteliaita ympärilleen, väläyttää auringossa kirvestä ja kertoo vuonna 1050 sattuneesta taistelusta Tuuloksella.

– Meitä oli taistelussa pari tuhatta ja hämäläisiä vain viitisenkymmentä. Silti me hävisimme taistelun, ja hämäläiset ajoivat meidät pois. Minä haavoituin taistelussa, ja jäin siksi tänne, selittää Ragnar Rautanyrkki eli suunnittelija Arto Rikkonen.

Sotasankari sujauttaa tarinan päätteeksi kirveensä tuppeen ja sivaltaa samalla vahingossa sormeensa.

– Tulipa todistettua, että tämä on terävä. Hyvä, ettei mennyt sormi poikki.

Uhmakas veteraani maalaa poskiinsa sotamaalauksen omalla verellään.

Vieressä komeilee Insinööriliiton keskiajan henkeen silaistu teltta. Liitto on yhteistyökumppanina Hämeen keskiaikafestivaalilla. Tapahtuma vetää viikonloppuna tuhansia ihmisiä Hämeen linnan edustalle entisaikojen tunnelmiin. Liiton teltalla kävijät muun muassa pyörittävät onnenpyörää, askartelevat pinssejä ja ottavat itselleen insinööritatuointeja.

Piirit lisäävät yhteistyötä

Teltalla juttelee kävijöiden kanssa keskiaikaisesti pukeutunut Hämeenlinnan Insinöörien varapuheenjohtaja Aulis Veteläinen. Hän kehuu paikallisyhdistyksen aktiivisuutta. Noin 800 jäsenen yhdistys on jakanut peräti 310 ilmaislippua insinööreille seuralaisineen. Paikalle saapuu toki enemmänkin insinöörejä normaalihintaisilla lipuilla.

Kävijöitä saapuu myös muista kaupungeista. Hämäläiset ovat viritelleet vuoden mittaan yhteistapaamisia Hämeen ja Keski-Suomen piirien kanssa.

– Kutsumme toinen toisiamme oman alueemme tapahtumiin, Veteläinen kertoo.

Yhteistyö kantaa hedelmää. Kesä-heinäkuussa vilkkaat tapahtumat ovat tuoneet Hämeenlinnan Insinööreille 15 uutta jäsentä. Jäsenen muuttaessa paikkakunnalta toiselle hänet ohjataan uuden jäsenyhdistyksen piiriin.

Perheet jahtaavat aarteita

Teltalta alkaa aarteenetsintäkilpailu, jossa pelaajat muodostavat keskenään kilpailevia klaaneja. Klaanin pelaajat keräävät linnan ympäristöstä puhelimen avulla energia-annoksia ja aarteita. Riittävällä määrällä energiaa pelaajat voivat lyödä hynttyynsä yhteen ja pyrkiä ryöstämään kokonaisia aarreluolia.

Yhden klaanin muodostaa Tofferin perhe. Hilma kantaa puhelinta ja seuraa kartalla uusia aarteita. Isä Mikko ja poika Voitto tulevat perässä.

– Lasten mielestä tämä on hauskaa, kun Pokemon Gotakin on pelattu, äiti Hanna kertoo vierestä.

Kumpikaan vanhemmista ei ole insinööri, mutta kyllä he ovat Insinööriliitosta kuulleet. Mikko Tofferi työskentelee paperiteollisuudessa Valkeakoskella, jossa hän näki liiton teltan musiikkijuhlien yhteydessä kesällä ja kohtaa insinöörejä työtehtävissään päivittäin.

Onnenpyörän jonossa seisovat sähköinsinööri Petri Raudaskoski ja Tuula Raudaskoski. Insinööri on tyytyväinen liiton saamaan huomioon juhlavuoden aikana. He ovat jo käyneet liiton kesätapahtumissa Särkänniemessä ja Hämeenlinnan kesäteatterissa. Juhlavuoden teema on iskostunut puolisoonkin. Kun häneltä kysyy, onko hän insinööri, hän vastaa:

– En, mutta olen ihastunut insinööriin.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola