Osalla on laulutaitoakin, mutta kaikki laulavat sydämensä kyllyydestä. Kyseistä laulua on laulettu lukuisat kerrat eri puolilla Eurooppaa viimeisten vuosikymmenten aikana.
Illallispöytään ovat kokoontuneet neljäkymmentä vuotta sitten Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneet LVI-insinöörit puolisoineen.
– Ensimmäisen opiskelupäivän päätteeksi Jan ehdotti, että eiköhän lähdetä kaljalle, kertoo Janne Kivisaari.
– Sitten päätettiin, että ryhdytään keräämään rahaa, jotta voidaan tehdä joku reissu opintojen päätteeksi. Kun oli viikko opiskeltu, Kari järjesti saunaillan ja alettiin jo suunnitella talkootöitä.
Rahaa kerättiin neljän opiskeluvuoden aikana, vuosina 1982–1986, muun muassa julkaisemalla omaa lehteä, nostamalla porkkanoita läheisellä maatilalla ja tekemällä katon eristykset alueellisen sanomalehden uusiin toimitiloihin.
Ansaituilla rahoilla vastavalmistuneet tekivät runsaan viikon mittaisen matkan Floridaan.
Matkat ovat jatkuneet
Työelämään siirtymisen jälkeen yhteisiä reissuja on vuosikymmenten mittaan tehty esimerkiksi Dubliniin, Müncheniin, Prahaan ja Tarttoon. Myös puolisot on kutsuttu mukaan.
– Porukan yhteisöllisyys taisi syntyä jo siinä vaiheessa, kun meidät valittiin kouluun. Valinta oli tiukka, ja piti olla jo osaamista työelämästä. Melkein kaikki tulivat Mikkeliin muilta paikkakunnilta, eli LVI-luokasta muodostui tavallaan perheen korvike ja iltaisinkin vietimme aikaa yhdessä, kertoo Iistä kotoisin oleva Arto Paaso.
Hän teki työuransa Pohjois-Suomessa ja toimii vielä muutaman kuukauden Caverion Oy:n hankekehityspäällikkönä ennen eläkepäivien alkamista.
– Opintoihin kuului paljon laskemista. Kaikki me halusimme saada hyvät paperit, joten harjoittelimme matematiikkaa porukalla iltaisin. Opettajan tuli säätää luokan kokeiden keskiarvo aina 7,5 tasolle, Paaso muistelee.
– Päätimme yhdessä, että jokainen jättää yhden laskun laskematta niin että heikoimmatkin pääsevät aina kokeesta läpi. Se toimi hyvin.
Yrittäjyys elämän urana
Luokan hupimestari, Kari Kokkonen nosti työuransa aikana yrittäjänä useampiakin LVI-alan yrityksiä menestykseen ja myi ne.
Ajoittainen palkkatyö ei Kokkoselle sopinut, vaan yöunet ja ruuansulatus menivät sekaisin. Lääkkeet eivät auttaneet eikä myöskään perinteinen omalääkitys, alkoholi, rentouttanut oloa. Vasta uuden yritystoiminnan aloittaminen paransi kaikki vaivat.
– Toisen palveluksessa ollessa pitää aina kysyä, mitä saa tehdä ja raportoida jatkuvasti. Yrittäjänä sain itse päättää asioista, Kokkonen sanoo.
Kirjapaino Virosta
Janne Kivisaari suoritti 1990-luvun laman aikaan MBA-tutkinnon Tallinnassa ja etsi uutta työtä. Kaveri ehdotti tuntemansa kirjapainon ostamista.
Kivisaari päätyi kirjapainoyrittäjäksi Viron Tarttoon, jossa luokkakaverit vierailivat seitsemän vuotta sitten.
Jan Lindström teki lähes nelikymmenvuotisen uran Valmetin kansainvälisissä tehtävissä.
– Kävin Kiinassa ja USA:ssa kummassakin toistasataa kertaa, Brasiliassa kymmeniä kertoja ja melkein kaikissa muissakin maissa, joissa paperikoneet ovat käyneet kaupaksi, vastikään eläkkeelle jäänyt Lindström kertoo kansainvälisestä urastaan.
Kaikki neljä miestä korostavat, että opiskeluaika oli elämää muuttava kokemus ja merkittävä elämän korkeakoulu hyvien kavereiden seurassa.
Miehet vakuuttavat, että porukan omituinen tunnuslaulu kaikuu jatkossakin yhteisillä reissuilla eri puolilla Eurooppaa. Laulu kertoo huonokuntoisesta Ifa-merkkisestä autosta.
Teksti: Anne Pentti
Kuvat: Haastateltavien kotialbumit