Pohjanmaan 13. Insinööripäivillä puhunut Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Jorma Nevaranta korosti globaalien muutosten ennakoimisen vaikeutta koulutuksen suunnittelussa.
Suomessa on tällä hetkellä noin 160 000 insinööriä ja diplomi-insinööriä, ja uusia valmistuu vuosittain noin 8 000. Kun koulutus kestää neljästä kuuteen vuoteen, moni asia on ehtinyt muuttua opintojen aloituksen jälkeen tuntuvasti.
Nevaranta painotti, että muutostarpeiden seurantaa ei voi jättää vain lainsäädännön ja standardien varaan.
– Myös kouluttajien tulee itse seurata elinkeinoelämässä tapahtuvia muutoksia, hän sanoi.
Härmän Kuntokeskuksessa viikonloppuna pidettyjen Insinööripäivien suuri suosio yllätti jopa järjestäjät eli alueen insinööriyhdistykset; Härmään saapui eri puolilta Pohjanmaata kaksisataa insinööriä.
Koulutus ja kilpailukyky käsi kädessä
Kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo toi valtiovallan terveiset ja kertoi samalla, mitä koulutuksen suhteen on tulevina vuosina odotettavissa. Hänen mukaansa koulutuksen laadusta ei tingitä, tavoitteena on antaa Suomessa maailman parasta koulutusta.
Sankelo tähdensi, että korkeatasoisesta koulutuksesta huolehtiminen on avainasemassa pyrittäessä pitämään kiinni suomalaisen kilpailukyvyn säilymisestä.
Vaasan Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön johtaja Jorma Tuominen kertoi pohjoismaiden johtavasta energiaklusterista EnergyVaasasta. Vaasan seudulla teollisuustuotannon arvo asukasta kohden on erittäin kova, vuonna 2012 14 737 euroa. Vastaava luku on Seinäjoen seudulla 6975, Oulun seudulla 4964 ja pääkaupunkiseudulla 2762 euroa.
Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas kertoi liiton näkemykset insinöörikoulutuksesta. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt puolestaan valotti meneillään olevein eläkeneuvottelujen tilannetta näyttäen muun muassa kestävyysvajeen kaavan.
Teksti ja kuvat: Timo Ruoko, Insinööriliitto