Insinööriliitto järjesti tänään illalla englanninkielisen verkoston tapaamisen Helsingissä. Vapaamuotoista tilaisuutta isännöivät Insinööriliiton asiantuntijat, mutta pääpaino oli jäsenten tutustumisessa toisiinsa ruoan ja juoman äärellä ravintola Casa Largossa.
Monella paikalle saapuneella oli selvä toive tavata uusia ihmisiä. Korona-aika on tehnyt ulkomaalaisille Suomeen integroitumisen vaikeaksi.
Työehdot askarruttivat ulkomaalaisia
Rovion data-analyytikko Nazli Deniz Türker tuli paikalle kumppaninsa, Netsin scrum masterin Hakan Özkanin kanssa. Türker aloitti Suomessa nykyisen työnsä vuonna 2019, Özkan puolestaan kuukausi sitten. Heitä kiinnosti kuulla lisää suomalaisesta työelämästä.
– Kun allekirjoitin työsopimuksen työnantajan kanssa vuonna 2019, luotin työnantajan hyväntahtoisuuteen. Ei minulla ollut silloin tietoa, millaiset työehdot Suomessa on. Haluan kuulla lisää työehtosopimuksista ja siitä, millainen palkkataso alalla on, Türker sanoi.
Tähänastisen kokemuksen perusteella Türker pitää suomalaisesta työelämästä. Özkan on samaa mieltä. Kumpikin on muuttanut maahan Turkista.
– Suomen työelämän hyvä puoli on siinä, että täällä tehdään tehokkaasti töitä, ja töiden jälkeen on vapaata. Turkissa taas on hyvää se, että työnantaja maksaa usein palkan päälle auton, taksin tai joukkoliikenteen, sekä mahdollisen koulutuksen, Türker luettelee.
Pieniin firmoihin kannattaa hakea
Toisessa pöydässä puhutaan töiden etsimisestä. Nigeriasta kotoisin oleva Babatunde Dunmoye kertoo omasta kokemuksestaan. Hän on toiminut THL:n ohjelmistotestausinsinöörinä vuodesta 2018.
– Työyhteisö on muuttunut sen jälkeen selvästi monikulttuurisemmaksi, mutta siinä on yhä parantamisen varaa. Suomen kielen taidottomuus on yhä ongelma monessa työpaikassa.
Dunmoye suosittelee englanninkielisiä hakemaan töitä etenkin pienistä yrityksistä, sillä isoissa vallitsee syvään juurtunut suomen kielen vaatimus.
Insinööriliitossa on vajaat 900 englanninkielistä jäsentä, ja heidän määränsä on kasvussa. Englanninkieliseen Teamsissa yhteyttä pitävään verkostoon kuuluu heistä reilut 200. Verkosto on vapaamuotoinen, ja jäsenet voivat sen kautta kysellä työelämästä ja saada vertaistukea toisiltaan, kertoo alueasiamies Anne Granat-Jukakoski.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
