Yrittäjyys voi tarjota mielenkiintoisen uravaihtoehdon. Yrittäjältä vaaditaan monipuolista osaamista ja riskinottokykyä. Yrittäjän kannattaa huolehtia niin pakollisista kuin vapaaehtoisista vakuutusmaksuista, jotta taloudellinen turva olisi taattu kaikissa elämän tilanteissa.
Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päiviken mukaan hyvä yrittäjä tarvitsee vahvaa ammattitaitoa, riittävästi työkokemusta ja liiketoiminnallista osaamista. Näiden lisäksi yrittäjän on tärkeä omata hyvät sosiaaliset taidot ja laajat verkostot.
Ylipäätään yrittäjäksi ryhtyminen vaatii muun muassa joustavuutta, vastuunottokykyä, epävarmuuden sietokykyä sekä myönteistä elämänasennetta. Joustavuus ei välttämättä tarkoita pitkiä työpäiviä. Päinvastoin, yrittäjän on itse opittava asettamaan raja työn ja muun elämän välille.
Veroviranomainen määrittelee tarkasti sen, kuka on yrittäjä. Yrittäjiksi kutsutaan yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia, avoimen yhtiön yhtiömiehiä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä.
Myös osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, jotka yksin omistavat yli 15 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenen kanssa omistavat enemmän kuin 30 prosenttia yhtiöstä, luokitellaan yrittäjiksi. Yrittäjyyden ja palkkatyön eroa kuvaa hyvin se, että yrittäjä on vastuussa yrityksen taloudesta ja omasta henkilökohtaisesta taloudestaan.
Päiviken mukaan yrityksen perustaminen edellyttää hyvän liikeidean kehittämistä. Liikeideaa pohtiessa on hyvä miettiä, kenelle tarjoaa palveluitaan tai tuotteitaan ja millaisia nämä tuotteet tai palvelut ovat. Samalla on hyvä pohtia, miten yritys tai tuotekuva luodaan ja miten saada asiakkaat ostamaan tuotteita tai palveluita.
Liikeidea kannattaa testauttaa joko uusyrityskeskuksessa tai TE-keskuksessa. Yritystä perustettaessa on hyvä käyttää aikaa myös nimen valitsemiseen. Yrityksen nimestä pitää käydä ilmi yhtiömuoto ja nimen on oltava yksilöllinen. Nimen pitää myös erottua muista rekisteröidyistä nimistä ja tavaramerkeistä.
Päivike kannustaa aloittelevia yrittäjiä pohtimaan liikeideansa suojaamista. Teknisille innovaatioille voi hakea patenttisuojaa. Tavaramerkkisuojaa voi puolestaan hakea tuotteen tai tavaran tunnukselle, kuten esimerkiksi nimelle, sloganille tai logolle.
Starttirahaa ja Finnveran lainaa
Yrittäjän ei tarvitse aloittaa toimintaansa täysin ilman rahallista tukea. Uusi yrittäjä voi hakea starttirahaa työ- ja elinkeinotoimistosta.
Uusyrityskeskus kirjoittaa starttirahalausunnon, jossa arvioidaan liiketoimintasuunnitelmaa. Starttirahaa myönnetään vain kerran, eikä sitä lasketa yrityksen tuloksi vaan yrittäjän henkilökohtaiseksi tueksi.
Päätös starttirahasta on saatava ennen yrityksen rekisteröimistä kaupparekisteriin. Starttirahan tuki on keskimäärin 590 euroa kuukaudessa ja sitä voidaan myöntää enintään 18 kuukaudeksi.
Yrittäjä voi hakea myös Finnverasta pienyrityksen perustamiseen ja kehittämiseen tarkoitettua pienlainaa. Finnveran myöntämä naisyrittäjälaina on tarkoitettu puolestaan yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita nainen johtaa. Finnvera myöntää myös yrittäjälaina, joka on tarkoitettu yrityksen perustajalle ja on yrittäjän henkilökohtainen laina.
Huolehdi vakuutusmaksuista
Yrittäjän on syytä huolehtia sekä lakisääteisistä että vapaaehtoisista vakuutusmaksuista. Suomessa asuvan 18–68-vuotiaan yrittäjän on maksettava yrittäjän eläkevakuutusta, jos hänen tulonsa ylittävät 6 560 euroa vuodessa.
Päiviken mukaan eläkevakuutusmaksut kannattaa maksaa aina todellisten tulojen mukaan, sillä ne vaikuttavat paitsi tulevaan eläkkeeseen niin myös muun muassa äitiys- ja vanhempainvapaapäivärahan suuruuteen.
Vaikka yrittäjyys tuntuu aluksi oikealta ratkaisulta, se ei aina välttämättä saa tuulta alleen. Työttömyys voi kohdata myös yrittäjän. Toimentulonsa varmistamiseksi hänen on tärkeä liittyä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Yrittäjien työttömyyskassaan kuuluvalla yrittäjällä on mahdollisuus hakea ansiosidonnaista päivärahaa.
Liitto auttaa yrittäjää
Uuden Insinööriliiton lakimies Juha Teerimäki kertoo, että laskusuhdanteessa insinöörit ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän yrittäjyydestä. Varsinkin opiskelijat ovat olleet aktiivisia harjoittamaan sivutoimista yrittämistä. Edelleen päätoimisten insinööriyrittäjien määrä on vain 1 000–2 000, mutta sivutoimisina yrittäjinä toimii noin 3 000–5 000 jäsentä. Teerimäen mukaan sivutoimisten insinööriyrittäjien määrä saattaa olla jopa arvioitua suurempi.
Valtaosa insinööreistä on pienyrittäjiä, jotka työskentelevät eri toimialoilla. Talouden heikkoina aikoina myös monet insinööriyrittäjät ovat olleet liittoon yhteydessä ja kyselleet varsinkin työttömyysturvasta.
Teerimäen mukaan yrittäjäkin voi joutua harmilliseen tilanteeseen. Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa jäsen on osakkaana vähintään 15 prosentin osuudella yrityksessä ja on yrityksen hallituksen jäsenenä, mutta ei kuulu yrittäjien työttömyyskassaan vaan edelleen IAET-kassaan. Tällöin yrittäjäksi luokiteltu henkilö ei yleensä ole oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa IAET-kassasta. Teerimäki kannustaa yrittäjiä liittymään yrittäjien työttömyyskassaan, kuten AYT-kassaan.
Työttömäksi jääneen henkilön kannattaa tarkasti miettiä yrityksen perustamista. Jos työttömäksi jäänyt perustaa uuden yrityksen, on hyvin todennäköisestä, että hän menettää oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan, ellei yritystoimintaa luokitella sivutoimiseksi.
– Ennen kuin työtön jäsen tekee päätöksen yrittäjyydestä, kannattaa tarkistaa työ- ja elinkeinotoimistosta sekä työttömyyskassasta oikeudesta ansiosidonnaiseen päivärahaan, Teerimäki varoittelee.
Liiton työsuhdeneuvonnasta kysytään myös usein, mistä saa ohjeita yrityksen perustamiseen. Teerimäki ohjaa kyselijät hakemaan tietoa TE-keskuksesta ja uusiyrityskeskuksesta sekä tutustumaan YTN:n yrittäjäoppaaseen. Hän kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita jäseniä tarkistuttamaan liikeideansa TE-keskuksessa tai uusyrityskeskuksessa ennen lopullisia päätöksiä.
Uudessa Insinööriliitossa toimii myös aktiivinen yrittäjien valiokunta, joka hoitaa yrittäjien edunvalvontaa.
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä
Kuva: Markku Haapaniemi