Energiayhtiö Helen tilaa Sumitomolta kattilalaitoksen Helsingin Vuosaaren uuteen biolämpölaitokseen. Laitoksen EIC- eli sähkö-, instrumentointi- ja automaatiosuunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto Rejlers. Suunnittelutyö sujuu hyvin myös poikkeusaikana.
– Projektin alkuvaiheessa on tärkeää, että pääsee tapaamaan kumppanit kasvotusten. Meidän toimistomme on kuitenkin Jyväskylässä, tilaaja Helsingissä ja toimittaja Varkaudessa, joten eivät poikkeusolot raakaan suunnittelutyöhön tuo muutosta, Rejlersin suunnittelupäällikkö Pasi Janhonen sanoo.
Janhonen tekee töitä enimmäkseen kotona. Lähiesimiehenä hänellä on kuitenkin välillä tilanteita, jolloin on hyvä olla tavoitettavissa toimistolla. Muuten Teams-videopuhelut ovat ahkerassa käytössä.
– Tilanne vaikuttaa siihen, että pääsuunnittelijan ja projektipäällikön vastuu ryhmädynamiikan toiminnasta kasvaa. Täytyy normaalia enemmän pitää ryhmää tietoisena asioista ja soitella, Janhonen kuvailee.
Asiakasyrityksillä on täyskieltoja vierailuille, mikä saattaa viivästyttää käyttöönottoja niissä laitoksista, jotka ovat tällä hetkellä valmistumisvaiheessa. Helenin hankkeen suunnittelua nykytilanne ei haittaa.
Puuhake lämmittää tehokkaasti
Helenin nykyisen voimalaitoksen viereen Vuosaareen nousee CFB- eli kiertopetitekniikkaa käyttävä biolämpölaitos. Laitos käyttää polttoaineenaan metsätalouden sivutuotteena syntyvää metsähaketta, joka ei kelpaa jalostukseen.
– Biopolttoaineilla on hyvä hyötysuhde, minkä lisäksi sillä pystytään korvaamaan kivihiilen osuutta Helsingin lämmöntuotannossa. Kilpailevia vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ei juuri ole, jos lämpöä tuotetaan polttamalla, Janhonen perustelee hakkeen valintaa polttoaineeksi.
Kiertopetivoimaloita on maailmalla yli sata reilussa 20 maassa. Voimalassa polttoaineen sekaan sekoitetaan hiekkaa, joka kuumetessaan nousee tulipesässä ylös ja viiletessään palaa kiertokammioiden kautta takaisin pohjalle. Tekniikan ansiosta lämmöntuotanto on tehokasta ja tasaista.
Säätöratkaisut parantavat hyötysuhdetta
Helenin laitokseen on tulossa uudenlaisia höyryntuotannon säätöratkaisuja. Ratkaisut tasaavat höyryn laatua entistä paremmin, mikä näkyy lämmöntuotannon tasaisuutena, pienempinä päästöinä ja viime kädessä kustannussäästöinä.
– Kun lämmön tuotanto saadaan tasaiseksi, laitoksen operointi helpottuu. Äkillisiin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti, eikä koko laitosta tarvitse ajaa alas, Janhonen selittää.
Janhonen on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon teknologisen kompetenssin johtamisesta. Insinööri osallistui voimalaitoksen tarjousvaiheeseen, ja nyt päävastuu siirtyy projektipäällikölle ja pääsuunnittelijoille. Suunnittelutyö työllistää Rejlersillä kuudesta seitsemään henkeä etenkin tänä vuonna. Rakennustyöt alkavat syksyllä, ja lämmöntuotanto alkaa talvella 2022–2023.
Teholtaan laitos on 220 megawattia. Niin isoja laitoksia ei valmistu Suomeen joka vuosi. Janhonen on tyytyväinen, että Helen tekee investointipäätöksen laitokseen poikkeusaikana.
– Vaikka tämän jälkeen herätään erilaiseen maailmaan, ihmiskunta jatkaa eloaan ja tietyt perustarpeet pysyvät. Mitä uudempaan tekniikkaan satsataan, sitä parempi ilmaston ja luonnonvarojen kannalta, Janhonen tuumii.
Teksti: Janne Luotola
Kuva kotoa: Changying Janhonen
Kuva voimalasta: Virkkunen & Co Architects
