Teollisuusalueella sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kontista pääsee vuotamaan vaarallisia kemikaaleja mereen. Vaarallinen aalto iskee lopulta rantaan. Tällaiseen onnettomuuteen ja lähes samasta lähtötilanteesta aiheutuneeseen säteilyvaaraan varauduttiin Rescue Borealis 2025 -pelastusharjoituksessa viime viikolla Oulussa.
Harjoituksessa valmistauduttiin cbrn-tilanteisiin eli onnettomuuksiin tai iskuihin, joissa on kemiallisesti tai biologisesti vaarallisia tai säteileviä aineita. Yksi harjoituksen suunnittelijoista oli palopäällystön insinööri, Oulun Linnanmaan paloaseman päivystävä palomestari Antti-Juhani Ervasti.
– Pidän erittäin todennäköisenä, että vastaavia tilanteita sattuu omalle uralle. Cbrn-tilanteeksi katsotaan kaikki vaarallisen aineen onnettomuudet, jotka voivat sattua esimerkiksi teollisuusympäristössä.
Harjoitus toteutettiin Oulun sataman viereisellä tyhjällä asfalttikentällä, ja osa Rescue Borealis -kokonaisuuteen liittyvistä harjoituksista sijoitettiin Stora Enson ja Oulun sataman alueelle.
Joukkojen koordinointi vaatii viestintää
Skenaariot sinänsä olivat Ervastillekin tuttuja, mutta poikkeuksellisen harjoituksesta teki sen laajuus. Harjoitus toi Ouluun reilut viisi sataa ammattilaista kouluttajineen. Heistä noin 170 osallistui Ruotsista, Norjasta ja Saksasta.
Ervastin mielestä harjoitus onnistui hyvin. Viestiliikenteessä olisi silti kehitettävää vastaavan varalle, jotta ulkomaan joukoille välittyisi sama tilannekuva kuin suomalaisille. Nyt radioliikenne oli pääosin suomenkielistä.
– Onnettomuustilanteessa on todella tärkeää, että onnettomuuden tilannekuva on kaikilla tiedossa. Esimerkiksi, mitä vaarallista ainetta on mahdollisesti ilmassa tai millä alueella on mitattu säteilyä ja millä henkilösuojaimilla voi alueella työskennellä.
Harjoituksen sisältö oli osin Ervastin käsialaa. Hän oli suunnittelemassa säteilyonnettomuusharjoitusta, ja harjoituksen sisältö käytiin harjoitusjoukoille pääpiirteissään läpi etukäteen. Varsinaiset harjoitukset osuivat kahdelle päivällä, joista toisena oli kemiallinen onnettomuus ja toisena radioaktiivisia aineita sisältävä tilanne.
– Oli aistittavissa tekemisen meininkiä, eli vaikka kyseessä oli harjoitus, kaikki olivat tekemässä tosissaan.
Ervasti toimi osan harjoituspäivästä onnettomuuspaikalla pelastustoiminnan johtajan operaattorina. Osan päivästä hän toimi pelastustoiminnan johtajana.
– Normitöissä teen myös pelastustoiminnan johtamista, mutta harjoituksen laajuus ja suuruus ei ole meille jokapäiväistä. Tavallisin tehtäväni on pelastusjoukkueen johtamista.
Sama voi sattua vahingossa tai tahallaan
Suuren harjoituksen taustalla ei Ervastin mukaan ollut varautuminen Venäjän hybridivaikuttamiseen.
– Periaatteessa jokin kemiallinen onnettomuus voi tapahtua ilman ulkopuolista vaikuttamista. Esimerkiksi konttipino voi kaatua ihan inhimillisen virheen vuoksi, ja seuraukset voivat olla samat kuin sabotaasissa.
Harjoitukseen osallistui viranomaisia pelastajista sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisiin. Mukana olivat Pelastusopisto, Poliisi, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, Tulli ja Puolustusvoimat. Toteutuksessa olivat mukana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja pelastuslaitos, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun kaupunki, Oulun satama ja Stora Enson Oulun-liiketoimintayksikkö.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Kari Arontie /sisäministeriö
